Fimlabin
suuren tehon drive in -koronanäytteenotto Tampereen Messu- ja
Urheilukeskuksessa muuttaa A-hallista E-halliin keskiviikkona 23. joulukuuta.
Muuton myötä A-halli palautuu alkuperäiseen tarkoitukseensa liikuntahalliksi
urheilijoiden käyttöön. Näytteenoton kapasiteettiin muutolla ei ole vaikutusta.
Aiemmin Tampereen
kaupungin kanssa neuvotellusta jatkoajasta huolimatta Fimlabin
koronanäytteenoton muuttoaikataulua Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa on
päätetty aikaistaa.
– Ymmärrämme hyvin liikuntatoimen
tarpeen tilankäytölle ja olemme myös arvioineet näytteenoton kuormitusta joulun
ja uudenvuoden aikaan. Tulimme siihen tulokseen, että ennen joulua on paras
ajankohta muutolle, kertoo Fimlabin Pirkanmaan aluejohtaja, ylilääkäri Anna-Maija Haapala.
Muutto ei aiheuta katkosta näytteenottotoimintaan
Näytteenottotoiminta
Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen A-hallissa päättyy tiistaina 22.12. kello
19. Toiminta E-hallissa alkaa heti seuraavana aamuna kello 7.30.
– Sisäänajo E-halliin tapahtuu hallin pohjoispuolelta. Käytännössä se tarkoittaa, että näytteenottoon tultaessa on ajettava lenkki hallin toiselle puolelle. Vastaavasti ulosajo tapahtuu hallin eteläpuolelta. Uusi reitti vaatii autoilijoilta huolellisuutta liikenneturvallisuuden takaamiseksi, Haapala toteaa.
Uudet saapumisohjeet päivittyvät Fimlabin verkkosivuille ennen muuttoa. Näytteenoton kapasiteetti säilyy ennallaan. Enimmillään suuren tehon drive in -näytteenotossa on otettu lähes 1300 näytettä päivässä.
Koronanäytteenotto palvelee myös joulunpyhinä
Fimlabin koronanäytteenotto Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen E-hallissa sekä Hatanpäällä ja Taysissa palvelevat myös joulunpyhien ajan. Toimipisteet ovat pyhinä auki seuraavasti: 24.12. klo 8–16, 25.–27.12. klo 10–18 ja 1.–3.1.2021 klo 10–18. Uudenvuoden aattona 31.12. messukeskus palvelee klo 7.30–19.30 ja Tays klo 7.15–19.30.
Arkena ja viikonloppuisin toimipisteet palvelevat pääsääntöisesti seuraavasti: Messukeskus ma–su klo 7.30–19.30, Hatanpää ma–pe klo 8–19.30, la–su klo 9–17 ja Tays ma–su klo 7.15–19.30. Huomaathan, että koronanäytteenottoon tulo vaatii aina lähetteen ja ajanvarauksen.
Viime viikkoina Fimlabin koronatestausta haastanut laiterikko osassa tutkimuslinjastoa on saatu korjattua. Tutkimuskapasiteetin palautuminen ennalleen vähentää tarvetta alihankinnalle ja lyhentää tutkimustulosten vasteaikoja.
– Pari
viime viikkoa ovat olleet ennätyksellisen tiiviitä. Valtakunnallisesti
kiihtynyt koronatilanne yhdistettynä laiterikkoon aiheutti jonkin verran
vasteaikojen venymistä. Tilanteen pitäisi nyt huomattavasti helpottaa, kertoo
mikrobiologian erikoisalajohtaja, ylilääkäri Tapio Seiskari.
Tutkimuslinjastoa
jo kesällä täydentämään tilatun laitteen asennus on myös parhaillaan käynnissä.
Laitelisäyksen myötä tuotantovarmuus kasvaa entisestään.
– Kuluva
viikko on tutkimuspyyntöjen valossa hieman kahta edeltävää viikkoa
rauhallisempi. Tulevista päivistä ja viikoista ei toki voi vielä tietää,
Seiskari toteaa.
Tuotantovarmuuden takaamiseksi Fimlab hyödyntää jatkossakin tarvittaessa tutkimusten alihankintaa yhteistyölaboratorioista. Olemassa olevien alihankintakanavien ohelle rakennetaan parhaillaan logistisia ja tietoyhteyksiä myös HUSin tutkimuskapasiteetin hyödyntämiseksi.
Laboratoriopalveluille laajaa kysyntää
Tavanomainen
laboratoriopalveluiden kysyntä jatkuu kiivaana koronanäytteenoton ja
-tutkimusten ohella.
– Edelliset
pari viikkoa ovat olleet hyvin haastavia. Koronaepidemia on heijastunut myös
peruspalvelutuotantoomme, koska sairastumiset ja karanteenitoimet ovat
koskettaneet myös laboratoriohenkilöstöä. Koronatutkimusten vastausviiveet ovat
aiheuttaneet paljon kysymyksiä ja palautetta asiakkailtamme, kertoo
palvelujohtaja Anu Mustila.
Fimlabin
toiminta-alueista Päijät-Häme ja Kanta-Häme ovat koronatilanteen osalta leviämisvaiheessa
ja Pirkanmaa, Keski-Suomi ja Pohjanmaa kiihtymisvaiheessa. Tutkimuspyyntöjen
määrä on hieman tasoittunut kuluneen viikon aikana. Koronanäytteenottoon pääsee
nopeasti ja tulosten vasteaikoja saadaan nyt nopeutettua. Fimlabissa tutkitaan
nyt keskimäärin yli 3000 koronanäytettä päivässä. Kiivaimpina päivinä
tutkimusmäärät ovat olleet 4000 näytteen luokkaa.
Suomessa todetaan tällä hetkellä 400–500 positiivista koronatulosta päivittäin. Positiivisten tulosten osuus on kasvanut myös ikääntyneen väestön keskuudessa. Tämä voi ennakoida terveydenhuollon tehohoitokapasiteetin kuormittumista tulevina viikkoina.
Koronatilanne on kiihtynyt ympäri Suomea viime viikkojen aikana. Tämä näkyy myös näytteenottomäärissä. Fimlabin alueella tutkitaan tällä hetkellä noin 3200 covid-19-näytettä päivässä. Tutkimusmäärien ohella myös positiivisten tulosten osuus on kasvanut selvästi viimeisten kahden viikon aikana.
– Näytteitä tulee tällä hetkellä rajusti. Näytteiden suuren
määrän ohella painetta aiheuttaa yhden keskeisen laitteen rikkoutuminen
päätutkimuslinjastossamme. Varaosista ja tutkimustarvikkeista käydään globaalia
kilpailua ja niiden saatavuudessa on viiveitä, kertoo mikrobiologian
erikoisalajohtaja, ylilääkäri Tapio
Seiskari.
Haasteista huolimatta vasteajat ovat pysyneet kohtuullisina
eikä näytteitä ole päässyt kasaantumaan. Rinnakkaisia laitteita on useita, ja laiterikon
aiheuttamaa tutkimuskapasiteetin tilapäistä pienentymistä on paikattu
lisäämällä alihankintayhteistyötä.
– Paitsi omaa tuotantoa myös alihankintakanavia kehitetään
koko ajan. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa on ensiarvoisen tärkeää riskien
hallinnan kannalta, Seiskari toteaa.
Tutkimuskapasiteetti saamassa vahvistusta
Laiterikon korjaamiseksi tarvittava varaosa saataneen ensi
viikon aikana. Tämän lisäksi tutkimuskapasiteettiin on Seiskarin mukaan tulossa
lisävahvistusta, kun jo keväällä tilattu laitevahvistus saadaan käyttöön lähiviikkoina.
– Tutkimusjärjestelmäämme täydentävän laitteen asennus alkaa näillä näkymin ensi viikon aikana. Laite kootaan paikan päällä ja asennustyö vie useammalta henkilöltä pari viikkoa, eli puhutaan varsin suuresta laitteesta. Uuden laitteen myötä myös tarviketoimituksiin on odotettavissa helpotusta.
Ennätysmäärä näytteitä päivässä
Joulukuun ensimmäisenä päivänä pelkästään Tampereen Messu-
ja Urheilukeskuksen drive-in-näytteenottopisteessä otettiin yli 1000 näytettä.
– Messu- ja Urheilukeskuksen suurtehon
drive-in-näytteenottopisteessä koronanäytteitä otetaan aamusta iltaan kahdeksalla
ajolinjalla. Ruuhkasta huolimatta ajan koronanäytteenottoon saa viimeistään
seuraavalle päivälle, kertoo Pirkanmaan aluejohtaja, ylilääkäri Anna-Maija Haapala.
Fimlab vastaa koronatutkimuksista viiden sairaanhoitopiirin
alueella Suomessa: Pirkanmaalla, Kanta-Hämeessä, Keski-Suomessa,
Päijät-Hämeessä ja Pohjanmaalla. Kaikki toimialueet ovat tällä hetkellä
koronaepidemian kiihtymis- tai leviämisvaiheessa. Ruuhkaisuudesta huolimatta
vasteajat ovat pysyneet kohtuullisina ja tilanne vakaana.
Käytäthän kasvomaskia tullessasi näytteenottoon ja asioidessasi laboratorioissamme.
Fimlabin
toiminta-alueella koettiin lokakuussa koronatilanteen nopea kiihtymisvaihe. Tilastot
osoittavat, että testiin hakeutumisessa ja positiivisten tulosten
ilmaantuvuudessa on sukupuolisidonnaisia eroja. Asiantuntijat muistuttavat,
että myös lieväoireisten on syytä hakeutua testattaviksi ja välttää sosiaalisia
kontakteja.
Fimlabin toiminta-alueella todettiin syyskuun
lopussa vain noin 10–12 positiivista covid-19-tutkimustulosta päivässä. Lokakuun
alussa viiden päivän aikana positiivisten tulosten määrä moninkertaistui lähes
90:een päivässä. Yli 60 positiivisen tutkimustuloksen päivävauhti jatkui kaksi
viikkoa. Neljässä viikossa tilanne saatiin hallintaan ja saavutettiin syyskuun
lopun ilmaantuvuustilanne.
Voidaan siis sanoa, että infektion leviäminen
tapahtui muutamassa päivässä, sammuttaminen kesti ainakin kaksi viikkoa ja
jälkisammutustoimet vaativat jopa neljä viikkoa.
– Parin viikon ajan olimme samalla ilmaantuvuustasolla kuin ennen ilmaantuvuuden äkillistä nousua, kunnes aivan viime päivinä ilmaantuvuus kääntyi taas huolestuttavasti uuteen nousuun. Emme siis voi tuudittautua siihen, että korona on selätetty, vaan on ymmärrettävä, että tilanne voi riistäytyä käsistä muutamissa päivissä, sanoo mikrobiologian erikoisalajohtaja, ylilääkäri Tapio Seiskari.
Positiivisten koronatulosten keskiarvoinen, päiväkohtainen ilmaantuvuus seurannan aikana 13.7.–16.11.2020.
Naiset kävivät testattavana miehiä aktiivisemmin
Heinäkuulta alkavan seurannan mukaan naiset hakeutuvat
testattaviksi miehiä aktiivisemmin. Sen sijaan positiivinen tutkimustulos on
todennäköisempi miehillä. Tutkimuksessa
käyneistä kaikkiaan 42 prosenttia oli miehiä ja silti positiivisista tuloksista
yli puolet todettiin heillä.
Kaikkein
aktiivisimmin testattiin työikäisiä naisia. Heidän osuutensa testatuista oli enimmillään
lähes viidenneksen suurempi kuin vastaavan ikäisten miesten.
– Tämä selittynee terveydenhuollon ja opetustoimen henkilöstön runsaalla testaamisella. Runsas testaaminen ei kuitenkaan tuonut esille vastaavassa määrin positiivisia tuloksia, toteaa palvelujohtaja Anu Mustila.
Seurannan aikana testatuista henkilöistä 42 prosenttia oli miehiä ja 58 prosenttia naisia. Positiivisista tuloksista yli puolet, 52 prosenttia, todettiin miehillä.
Se, että myös iäkkäämmät, yli 60-vuotiaat miehet
hakeutuivat testattaviksi harvemmin kuin saman ikäiset naiset, jää vaille
selitystä. Paitsi näissä ikäryhmissä myös nuorilla 21–30-vuotiailla miehillä
positiivinen tutkimustulos oli kaikkein todennäköisin.
Testiin matalalla kynnyksellä
Sitä, hakeudutaanko covid-19-tutkimuksiin
samanlaisella kynnyksellä iästä ja sukupuolesta riippumatta, on Mustilan mukaan
syytä pohtia laajemmin.
– Miesten hakeutuminen testeihin on ollut iästä riippumatta naisia vähäisempää. Mikäli tutkimuksiin ei hakeuduta lieväoireisina tai vältetä kontaktia toisten ihmisten kanssa, voi covid-19-ilmaantuvuus nousta aivan yhtä nopeasti kuin lokakuun alussa tapahtui.
Positiivisten koronatulosten osuus koko ikäluokan tutkimusmäärästä (naiset ja miehet yhteensä).
Koronaviruksen
testauskapasiteettia on kasvatettu Fimlabissa koko kevään ajan. Valmius
lisääntyvien näytemäärien tutkimiseen on erittäin hyvä.
Koronapandemia levisi Eurooppaan ja Suomeen hyvin nopeasti. Diagnostiikkaa jouduttiin pystyttämään kiireellä, ja toiminnan kehittämistä leimasi jatkuva reagointi muuttuviin tilanteisiin. Fimlabilla koronatestauksesta vastaavan, mikrobiologian erikoisalajohtaja Tapio Seiskarin mukaan tilanne on nyt tasaantunut.
– Ensimmäiseen
aaltoon emme olleet juuri osanneet varautua. Toisen aallon aikana tilanne tulee
olemaan täysin erilainen. Siihen olemme nyt testauskapasiteetin ja diagnostiikan
puolesta hyvin valmistautuneita.
Fimlab
vastaa koronavirustestauksesta viiden sairaanhoitopiirin alueella Pirkanmaalla,
Päijät-Hämeessä, Kanta-Hämeessä, Keski-Suomessa ja Pohjanmaalla. Varsinainen diagnostiikka
tapahtuu pääosin Fimlabin keskuslaboratoriossa Tampereella.
Poikkeuksellista diagnostiikkaa
Ensimmäiset
koronavirustutkimukset tehtiin Fimlabissa helmikuun lopussa. Tällöin ei
markkinoilla ollut vielä kaupallisia testejä tarjolla, vaan testit piti rakentaa
itse paikan päällä laboratoriossa. Testausmäärät olivat aluksi hyvin pieniä, noin
kymmenkunta testiä päivässä. Vain epidemia-alueiksi luokitelluilta alueilta
Suomeen palanneet oireiset henkilöt testattiin.
Epidemia-alueen
nopea laajentuminen kasvatti näytemääriä huomattavasti. Samaan aikaan
markkinoille saatiin useita erilaisia kaupallisia menetelmiä, joita Fimlabissakin
on hyödynnetty. Maaliskuun lopussa tutkittiin jo noin 250 näytettä päivässä.
Huhtikuun loppuun mennessä näytemäärä tuplaantui. Tilanne on pysynyt siitä asti
ennallaan, ja edelleen Fimlabissa tutkitaan noin 500 koronanäytettä päivässä.
–
Pandemia on Suomessa nyt aika lailla pysähtynyt ja tilanne on hyvällä mallilla.
Suomi on tosi hyvin onnistunut tavoitteessaan hillitä viruksen leviämistä,
Seiskari toteaa.
Kova kuorma näytteenotolle
Nyt,
kun yhteiskunnan rajoituksia on alettu purkaa, näytemäärät tulevat kasvamaan. Tähän
on Fimlabissa varauduttu. Uudet laitehankinnat, joilla testausta saadaan
automatisoitua ja tehostettua huomattavasti, saataneen käyttöön kesäkuun
alussa. Lisäksi Fimlab on aloittanut vasta-ainetestauksen tukemaan infektioiden
toteamista. Myös näytteenottovälineiden saatavuus on jatkuvasti parantunut.
– Testauskriteerit
ovat nyt matalalla ja hyvin lieväoireistenkin tulisi päästä testeihin.
Viimeistään syksyllä leviävät kausiflunssat tulevat varmasti kasvattamaan
näytemääriä entisestään. Vaikka kapasiteettia moninkertaistuvalle
tutkimusmäärälle laboratorioissa nyt onkin, saattaa koronanäytteenottoon pääsy
muodostua pullonkaulaksi joillakin alueilla, huomauttaa Seiskari.
Mikrobiologian erikoisalajohtaja Tapio Seiskari on työskennellyt kuluneen kevään ajan koronadiagnostiikan keskiössä. Poikkeuksellinen aika on vahvistanut osaamista ja lisännyt erikoisalarajat ylittävää yhteistyötä.
Kuluva
kevät on ollut poikkeuksellinen laboratoriomaailman pitkän linjan ammattilaisellekin.
Mikrobiologian erikoislääkäri ja lääketieteen tohtori Tapio Seiskari on tehnyt
pitkää päivää yhdessä kollegojensa kanssa mikrobiologian laboratoriossa
Tampereella.
– Koronapandemia
on meille monelle henkilökohtaisen osaamisen kasvun aikakausi. Olemme
vimmatusti perehtyneet uuteen tekemiseen ja paiskineet töitä huomattavia
tuntimääriä. Tämä on ollut hyvin työlästä, mutta samalla antoisaa aikaa
kehittymisen ja eteenpäin menemisen näkökulmasta, luonnehtii Seiskari.
Mikrobiologia
on immunologisten ja infektiosairauksien diagnostiikan erikoisala. Isoin
toiminta tapahtuu Tampereella, jossa toiminnasta vastaa 11 asiantuntijaa ja 45
hoitohenkilökunnan jäsentä. Erikoisala jakautuu Tampereella viiteen eri
laboratorioon: immunologian, molekyylibiologian, bakteriologian sekä
elatusaine- ja reagenssilaboratorioon. Koronadiagnostiikasta vastaa
molekyylibiologian laboratorio.
Erinomainen näköalapaikka
Seiskarin
ura Fimlabilla alkoi vuonna 2008 silloisessa Laboratoriokeskuksessa kliiniseen
mikrobiologiaan erikoistuvana lääkärinä. Erikoistumisen jälkeen mies on edennyt
erikoislääkäristä ensin apulaisylilääkäriksi ja logistiikkapalvelun lääketieteelliseksi
vastuuhenkilöksi, sitten ylilääkäriksi ja keväällä 2019 mikrobiologian erikoisalajohtajaksi
edeltäjänsä jäätyä eläkkeelle.
– Voi
sanoa, että olen tehnyt mikrobiologian urani samassa rakennuksessa
erikoistumisen alusta lähtien.
Alalle
Seiskarin toi mielenkiinto mikrobeja ja infektiosairauksia kohtaan.
– Näin
laboratorion paikkana, jonka kautta kaikkien infektiotauteja sairastavien hoito
kulkee. Pidän tätä erinomaisena näköalapaikkana kenttään.
Mikrobiologia
on ala, joka kehittyy jatkuvasti. Aina tulee paitsi entistä parempia, nopeampia
ja herkempiä menetelmiä, myös uusia mikrobeja ja niiden ominaisuuksia.
Esimerkiksi muuttuva mikrobilääkeresistenssi haastaa mikrobiologian
laboratoriota. Erikoisalajohtajana Seiskarilla on sekä operatiivinen että tuotannollis-taloudellinen
vastuu mikrobiologian erikoisalan toiminnasta. Käytännössä se tarkoittaa sitä,
että varsinaista analytiikkaa ja tutkimustyötä ei juuri Seiskarin työpöydälle
mahdu.
– On kuitenkin
tärkeää toisinaan päästä tekemään myös käytännön tutkimustyötä. Se on meidän
ydintekemistämme, josta en halua vieraantua.
Vaikuttavaa diagnostiikkaa
Helmikuun
lopulla alkaneet koronatestaukset pistivät erityisesti mikrobiologian tiimin aluksi
koville. Nyt testauskapasiteettia on jatkuvasti kasvatettu ja työnjako saatu
toimivaksi. Kenenkään ei yksinään tarvitse venyä urotekoihin.
–
Välillä ratkoin diagnostisia ongelmia unissanikin, mutta nyt tilanne on
tasoittunut. Yhteistyö erikoisalarajojen yli on toiminut hienosti ja jokainen
kantaa vastuunsa. On ollut ilo seurata, kuinka hyvin porukka on tässä mukana,
Seiskari kiittelee.
Erikoisalajohtaja
sanoo seuranneensa ylpeänä mikrobiologian toimintaa ennenkokemattoman haasteen
edessä. Ison organisaation leveisiin hartioihin on ollut hyvä nojata.
– Näen,
että meillä on yrityksenä erittäin hyvä valmius reagoida erilaisiin muutoksiin,
joita yhteiskunnassa ja tautitilanteissa voi tulla vastaan. Meillä on hyvä
mahdollisuus tehdä vaikuttavaa ja tehokasta diagnostiikkaa isolla toimialueella.
