Mikrobiologian erikoisalalla palataan hiljalleen kohti ”normaalia”
Koronan työllistävä vaikutus on ollut jo pidempään laskusuuntainen, minkä myötä Fimlabin mikrobiologian erikoisalalla on voitu jälleen keskittyä paremmin eri projekteihin. Valmiutta pidetään kuitenkin yhä yllä, ja tarpeen vaatiessa testauskapasiteettia voidaan kasvattaa nopeallakin aikataululla.
Koronan myötä moni mikrobiologian erikoisalalla käynnissä ollut projekti jouduttiin laittamaan jäihin, sillä työntekijöiden resurssit ohjattiin voimakkaasti koronatestaukseen. Vaikka tartuntamäärät ovat edelleen melko korkeita, virus on asettumassa yhdeksi hengitystieinfektion aiheuttajaksi monien muiden joukossa. Laboratoriossa tehtävien testien määrä on vähentynyt merkittävästi, ja mikrobiologian erikoisalan työntekijöiden arjessa ollaan palaamassa kohti niin kutsuttua normaalia.
Koronapandemia nosti esiin aukkoja varautumisessa kaikilla terveydenhuollon sektoreilla. Pandemiasta on kuitenkin otettu opiksi, ja valmiutta tullaan jatkossa pitämään yllä aiempaa paremmin.
– Pohdimme nyt aiempaa tarkemmin, millaista valmiutta tulee pitää yllä mahdollisten uusien pandemioiden varalta. Aiemmat varautumissuunnitelmat ovat pohjautuneet influenssaepidemioihin, mutta koronan myötä olemme saneet aivan uudenlaista perspektiiviä esimerkiksi laboratorioiden varautumiseen. Nämä opit ohjaavat nyt kaikkea varautumiseen liittyvää ajattelua ja suunnittelua, Fimlabin Mikrobiologian erikoisalajohtaja Tapio Seiskari kertoo.
Korona työllistää edelleen mikrobiologian erikoisalan henkilöstöä jonkin verran, mutta ei samalla tavalla kuin pandemian pahimmassa vaiheessa. Testausstrategiaa on muutettu pandemian edetessä niin, että kaikkia oireisia ei enää testata, ja samalla kotitestien osuus on kasvanut merkittävästi. Laboratoriossa tehtävät testit kohdentuvat sairaalahoitoisiin potilaisiin ja riskiryhmiin. Valmiutta kasvattaa testauskapasiteettia pidetään kuitenkin edelleen yllä.
Uusi tietojärjestelmä ja muita kehityskohteita
Koronan työllistävän määrän laskiessa Fimlabin mikrobiologian erikoisalalla on pystytty jälleen keskittymään paremmin muihin erikoisalaa koskeviin tärkeisiin asioihin. Esimerkiksi erilaisia projekteja on jälleen herätelty henkiin, ja suunnitteilla on monenlaisia menetelmäuudistuksia.
– Yksi merkittävä asia on bakteeriviljelyssä käytettävän laboratoriotietojärjestelmän uudistaminen. Se tulee työllistämään meitä loppuvuodesta. Uudistuksesta voi seurata hetkellisiä pullonkauloja, mutta se tulee myös avaamaan uusia ovia esimerkiksi laiteliitännöillä, jotka ovat odottaneet uuden järjestelmän käyttöönottoa jo hyvän tovin, Seiskari sanoo.
Toinen kehitettävä kokonaisuus on ulostediagnostiikka, minkä lisäksi listalla on paljon erilaisia yksittäisiä, pienempiä kehityskohteita. Lisäksi henkilökuntaa voidaan perehdyttää nyt muuhunkin kuin koronaan liittyviin tehtäviin.
– Koronan vuoksi muuhun diagnostiikkaan perehtyminen jäi vähemmälle, ja perehdytysvelkaa pyritään nyt paikkaamaan, Seiskari vakuuttaa.
Tiedosta on hyötyä koronapandemian toisessa aallossa
Arki Fimlabin mikrobiologian laboratorioissa on ollut helmikuusta lähtien jatkuvaa kehitystyötä. Koronapandemian toisella aallolla virta ei vie niin voimakkaasti kuin ensimmäisellä, sillä nyt koronaviruksesta on paitsi kokemusta myös paljon tietoa.
Alkukeväästä puhjennut koronapandemia polkaisi vauhtiin nopeatempoisen, erityisesti mikrobiologian erikoisalaa haastaneen kehitysvaiheen. Uusia testausmenetelmiä alettiin pystyttää kiivaasti. Volyymia kasvatettiin nopeasti isommille laitteille, sillä tuotanto vaati kipeästi moninkertaistamista. Kevään mittaan tilanne koheni ja yhä suurempia näytemääriä saatiin tutkittua. Hiljalleen kansalliset rajoitustoimet alkoivat purra, ja kesään mennessä tilanne rauhoittui.
Rauhoittunut tilanne antoi laboratorion henkilökunnalle ansaitun hengähdystauon. Kääntöpuolena positiivisten näytteiden vähäisyys hidasti kehitystyötä.
– Toinen aalto nosti päätään alkusyksystä. Sitä mukaa, kun positiivisten näytteiden määrä kasvoi, myös tutkimus- ja kehitystyömme eteni. Parhaimmillaan olemme tutkineet yli 4000 näytettä päivässä, kertoo mikrobiologian erikoisalajohtaja, ylilääkäri Tapio Seiskari.
Yhdistelmätestit sairaalapotilaille
Henkilöstöä koronadiagnostiikkaan on lisätty huomattavasti: näytteenottoon noin sata uutta työntekijää ja analytiikkaankin useita kymmeniä. Laitehankintoja koronatestaukseen on tehty hyvin etupainotteisesti. Odotusajat ovat kuitenkin valitettavan pitkiä. Kun laitteet saadaan asennettua, voi tarvikkeiden saatavuus muodostua ongelmaksi.
Syksyn aikana näytemäärät jälleen nousivat ajoittain hyvinkin nopeasti ja haastoivat testauskapasiteettia suuresti. Seiskarin mukaan kansallinen tilanne on tällä hetkellä huolestuttava.
– Tartuntamäärät ovat kovassa kasvussa monella alueella. Tämä näkyy myös sekä tekemiemme covid-19-tutkimusten määrän nousuna että positiivisten tulosten osuuden kasvuna.
Uutena kehitysaskeleena Fimlab on ottamassa käyttöön yhdistelmätestit. Niiden avulla voidaan tutkia samalla analyysilla sekä korona että influenssa nopeasti yhdellä testillä. Yhdistelmätestit on tarkoitettu vaikeammin oireilevien sairaalapotilaiden hoitoon kattavamman diagnostiikan tueksi, erityisesti influenssakautta ajatellen. Pandemian hillitsemiseksi tehtävässä massatestauksessa sen sijaan riittää edelleen se, että näytteistä tutkitaan ainoastaan koronavirusta.
Testaus ei pysäytä pandemiaa
Kansainvälisellä mittapuulla Suomessa on meneillään toisen aallon kiihtyvä vaihe. Toisin kuin viime keväänä, viruksesta ja sen leviämiskyvystä on nyt hyvä käsitys. Tämä osaltaan auttaa koronan leviämisen hillitsemisessä.
Seiskari muistuttaa, että vaikka testaus lisää tietoa koronaviruksesta, se ei riitä pysäyttämään pandemiaa.
– Tähän tarvitsemme alueellisia rajoituksia. Nyt ei saa tulla taisteluväsymystä, vaan jokaisen on kannettava vastuu omalta osaltaan. Kuten aiemmat kokemuksemme ovat osoittaneet, nopeakin leviäminen voidaan saada kuriin.
Mielenkiinnosta mikrobeihin
Mikrobiologian erikoisalajohtaja Tapio Seiskari on työskennellyt kuluneen kevään ajan koronadiagnostiikan keskiössä. Poikkeuksellinen aika on vahvistanut osaamista ja lisännyt erikoisalarajat ylittävää yhteistyötä.

Kuluva kevät on ollut poikkeuksellinen laboratoriomaailman pitkän linjan ammattilaisellekin. Mikrobiologian erikoislääkäri ja lääketieteen tohtori Tapio Seiskari on tehnyt pitkää päivää yhdessä kollegojensa kanssa mikrobiologian laboratoriossa Tampereella.
– Koronapandemia on meille monelle henkilökohtaisen osaamisen kasvun aikakausi. Olemme vimmatusti perehtyneet uuteen tekemiseen ja paiskineet töitä huomattavia tuntimääriä. Tämä on ollut hyvin työlästä, mutta samalla antoisaa aikaa kehittymisen ja eteenpäin menemisen näkökulmasta, luonnehtii Seiskari.
Mikrobiologia on immunologisten ja infektiosairauksien diagnostiikan erikoisala. Isoin toiminta tapahtuu Tampereella, jossa toiminnasta vastaa 11 asiantuntijaa ja 45 hoitohenkilökunnan jäsentä. Erikoisala jakautuu Tampereella viiteen eri laboratorioon: immunologian, molekyylibiologian, bakteriologian sekä elatusaine- ja reagenssilaboratorioon. Koronadiagnostiikasta vastaa molekyylibiologian laboratorio.
Erinomainen näköalapaikka
Seiskarin ura Fimlabilla alkoi vuonna 2008 silloisessa Laboratoriokeskuksessa kliiniseen mikrobiologiaan erikoistuvana lääkärinä. Erikoistumisen jälkeen mies on edennyt erikoislääkäristä ensin apulaisylilääkäriksi ja logistiikkapalvelun lääketieteelliseksi vastuuhenkilöksi, sitten ylilääkäriksi ja keväällä 2019 mikrobiologian erikoisalajohtajaksi edeltäjänsä jäätyä eläkkeelle.
– Voi sanoa, että olen tehnyt mikrobiologian urani samassa rakennuksessa erikoistumisen alusta lähtien.
Alalle Seiskarin toi mielenkiinto mikrobeja ja infektiosairauksia kohtaan.
– Näin laboratorion paikkana, jonka kautta kaikkien infektiotauteja sairastavien hoito kulkee. Pidän tätä erinomaisena näköalapaikkana kenttään.
Mikrobiologia on ala, joka kehittyy jatkuvasti. Aina tulee paitsi entistä parempia, nopeampia ja herkempiä menetelmiä, myös uusia mikrobeja ja niiden ominaisuuksia. Esimerkiksi muuttuva mikrobilääkeresistenssi haastaa mikrobiologian laboratoriota. Erikoisalajohtajana Seiskarilla on sekä operatiivinen että tuotannollis-taloudellinen vastuu mikrobiologian erikoisalan toiminnasta. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että varsinaista analytiikkaa ja tutkimustyötä ei juuri Seiskarin työpöydälle mahdu.
– On kuitenkin tärkeää toisinaan päästä tekemään myös käytännön tutkimustyötä. Se on meidän ydintekemistämme, josta en halua vieraantua.
Vaikuttavaa diagnostiikkaa
Helmikuun lopulla alkaneet koronatestaukset pistivät erityisesti mikrobiologian tiimin aluksi koville. Nyt testauskapasiteettia on jatkuvasti kasvatettu ja työnjako saatu toimivaksi. Kenenkään ei yksinään tarvitse venyä urotekoihin.
– Välillä ratkoin diagnostisia ongelmia unissanikin, mutta nyt tilanne on tasoittunut. Yhteistyö erikoisalarajojen yli on toiminut hienosti ja jokainen kantaa vastuunsa. On ollut ilo seurata, kuinka hyvin porukka on tässä mukana, Seiskari kiittelee.
Erikoisalajohtaja sanoo seuranneensa ylpeänä mikrobiologian toimintaa ennenkokemattoman haasteen edessä. Ison organisaation leveisiin hartioihin on ollut hyvä nojata.
– Näen, että meillä on yrityksenä erittäin hyvä valmius reagoida erilaisiin muutoksiin, joita yhteiskunnassa ja tautitilanteissa voi tulla vastaan. Meillä on hyvä mahdollisuus tehdä vaikuttavaa ja tehokasta diagnostiikkaa isolla toimialueella.