Fimlabin autoimmuunitutkimuksissa on otettu iso askel kohti korkeampaa automaatiota ja digitalisaatiota. Viimeisen puolentoista vuoden aikana tuotantoa on tehostettu uudella, automaattimikroskopiaratkaisulla, jonka avulla tutkimustulokset vastataan nopeammin ja tulosten toistettavuus paranee.

Autoimmunologiassa tutkitaan sairauksia, joissa ihmisen immunologia häiriintyy ja puolustusmekanismi kääntyy elimistön omia rakenteita vastaan. Tällöin normaalisti esimerkiksi viruksilta ja bakteereilta suojaava immuunijärjestelmä yrittää eliminoida omia soluja tai kudoksia.

Autoimmuunisairauksia tunnetaan nykyisin yli 80. Autoimmuunisairauksien esiintyvyydeksi on yleisesti arvioitu 3–5 prosenttia väestöstä, ja esiintyvyys on kasvussa. Autoimmuunisairauksia ovat muun muassa keliakia, diabetes, monet sidekudostaudit ja tulehdukselliset suolistosairaudet. Kilpirauhasen vajaatoiminta on myös usein autoimmuunireaktion aiheuttama.

Automaattimikroskopia nopeuttaa tulkintaa

Autoimmuunisairauksia selvitettäessä verestä määritetään niin sanottuja autovasta-aineita. Yhtenä keskeisenä laboratoriomenetelmänä on edelleen erilaisten kudosten ja solujen mikroskooppinen tutkimus.  Automaattimikroskopia on tuonut tähän aivan uuden teknologian, joka mahdollistaa nopeamman tulkinnan, tasaisemman laadun ja mikroskooppikuvien digitalisoinnin.

– Automaattimikroskopian ansiosta ei enää tarvitse tehdä kaikkia työvaiheita pimeässä mikroskooppihuoneessa manuaalisesti, vaan asiantuntijat voivat tehdä tulosten tulkintaa oman työpisteensä näytöllä, havainnollistaa ylilääkäri Anna-Maija Haapala.

Automaattimikroskopia pystyy rajaamaan näytteistä kaikki negatiiviset löydökset ja antamaan oman tulkintaehdotuksensa. Laboratoriohoitajien työtä tämä helpottaa paljon, kun riittää, että käydään läpi vain tehdyt tulkintaehdotukset. Työn tehostumisen myötä näytemäärät ovat kasvaneet ja tutkimusvalikoima on laajentunut erityisesti keliakian osalta.

– Kuvien digitalisaatio myös mahdollistaa potilaan tuloksen vertaamisen aiempaan löydökseen, kertoo mikrobiologian laboratoriopäällikkö Marjukka Härkönen.

Mikroskopia ei kuitenkaan sovellu kaikkeen eikä se aina anna riittävän tarkkaa tietoa tutkittavasta vasta-aineesta. Tarvitaan myös muita menetelmiä, joista keskeisimpiä ovat immunologiseen menetelmään pohjautuvat automatisoidut menetelmät, jotka mahdollistavat suuren näytemäärän analysoinnin.

Kansainvälinen yhteistyö antaa raamit diagnostiikalle

Eurooppalaisten autoimmunologian asiantuntijoiden vuonna 2001 käynnistämä yhteisprojekti EASI (European Autoimmunity Standardisation Initiative) kokoontuu Euroopan tasolla kerran vuodessa. Projektissa on muun muassa määritelty kansainväliset standardit immunologisairauksien diagnostiikalle, ja EASI on julkaissut jo useita artikkeleita ja suosituksia.

– Autoimmunologian erityistekniikan vuoksi on tärkeää verkostoitua, jotta tiedetään, mitä alalla tapahtuu ja mitä kehitystarpeita on noussut esille, Härkönen toteaa.

Sekä Haapala että Härkönen ovat aktiivisesti mukana EASI-yhteisprojektissa. Lisäksi Haapala toimii Suomen EASI-ryhmän puheenjohtajana.