Erikoistuva lääkäri pääsee Fimlabissa tekemään yhteisöllistä kehittämistyötä
Mikä johdattaa lääkärin laboratorioalalle kemian ja hematologian pariin ja Tampereelle Fimlabiin? Emmi Rotgersin tapauksessa erityisesti aiempi työtausta ja mahdollisuus työskennellä laboratorioalan huipulla Tampereella.

Erikoistuva lääkäri Emmi Rotgers suorittaa erikoistumisjaksonsa loppusuoraa Fimlabissa, ja ensi vuoden alusta lähtien hän on valmis kliinisen kemian erikoislääkäri.
− Erikoistumisalaa miettiessäni pohdin, millä alalla pääsisin hyödyntämään tutkijataustaani, sillä olen lääkäriksi valmistumisen jälkeen tehnyt lisääntymisbiologiaan keskittyvää perustutkimusta. Pohdin vaihtoehtoina myös patologiaa ja perinnöllisyyslääketiedettä. Koska tutkimustyössä kliinisen kemian menetelmät olivat tulleet tutuiksi, tie vei lopulta erikoistumaan kliiniseen kemiaan ja hematologiaan, Rotgers kertoo.
Mielenkiintoinen ura on vienyt häntä Turun yliopiston lääketieteen tohtoriopinnoista Pohjois-Carolinaan post doc -tutkijaksi, erikoistuvaksi lääkäriksi Helsinkiin HUSLABiin ja lopulta Fimlabiin Tampereen keskuslaboratorioon. Fimlabissa houkutti paitsi mahdollisuus päästä tekemään kunnianhimoisia töitä laboratorioalan huippuammattilaisten keskuudessa myös sijainti Tampereella, sillä alueella asuu paljon perheenjäseniä.
− Fimlab on alamme ammattilaisille tietysti ykköspaikkoja Suomessa, monessa asiassa samanlaista osaamista ei ole missään muualla. Fimlabissa viehättää myös helposti lähestyttävä ja välitön työkulttuuri. Asiantuntijoiden ammatillista kehitystä tuetaan myös Fimlabin sisäisellä johtamisen koulutuskokonaisuudella FiMBAlla.
Laadukas perehdytys kuuluu laboratorion laatuun
Tämä vuosi on kulunut terveyskeskusjaksoa tehden, ja viimeiset erikoistumisjakson kuukaudet Rotgers tutustuu Fimlabin genetiikan erikoisalaan. Erikoislääkärin työt kemian erikoisalalla alkavat heti erikoistumisen loputtua vuodenvaihteessa.
Erikoistumisjakso on Rotgersin mukaan ollut onnistunut.
− Fimlab on antoisa työpaikka lääkärille muun muassa siksi, että täällä pääsee itse tekemään jatkuvaa kehitystyötä − kukaan ei siis norsunluutornistaan sanele, miten työtämme viedään eteenpäin. Myös kouluttautumaan pääsee, Lääkäriliiton suosittelema 10 koulutuspäivää vuodessa toteutuu Fimlabissa hyvin, hän kiittelee.
Rotgers pitää tärkeänä, että Fimlabissa töitä tehdään aina yhdessä ja yhteisöllisesti.
− Laboratoriotöihin ei voi tulla ilman kattavaa perehdytystä, josta Fimlabissa huolehditaan hyvin. Se kuuluu olennaisesti laboratorion laatuun.
Millainen työskentelypaikka laboratorio on lääkärille?
− Tämä sopii henkilölle, joka tekee mielellään puhdasta asiantuntijatyötä. Potilaskontakteja meillä ei kemian erikoisalalla ole, mutta työmme vaikuttaa merkittävästi potilaan hoitoon. Jos yksinkertaistaa kliinisen kemian erikoislääkärin monipuolista työnkuvaa, niin meidän tehtävämme on varmistaa, että oikeat tutkimukset tehdään oikealle potilaalle oikeaan aikaan ja että tutkimusten tulokset ovat luotettavia. Laboratoriossa tehdään paljon potilaalle näkymätöntä työtä, joka on aivan keskeistä diagnostiikassa ja hoidossa. Töitä on paljon, mutta aikatauluistaan voi päättää itse − tämä on iso helpotus esimerkiksi perheellisille. Myös etätöitä voi halutessaan tehdä.
Mitä työpäiviisi sisältyy?
− Lausuntojen kirjoittamista, kokouksia, ammattilaisten neuvontaa ja monenlaisia selvittelyjä, jotka koskevat potilaiden näytteitä ja palvelujen järjestämistä. Kemian ja genetiikan erikoisalat hyvin erilaiset, mutta lääkärin toimenkuvan ydin on sama. Olemme linkkinä potilaita hoitavien lääkäreiden ja laboratorion ammattilaisten välillä. On ollut kiintoisaa ja hyödyllistä oppia laboratoriolääketieteen eri aloja, ja Fimlabilla on siihen hyvät mahdollisuudet.
Mitä suosittelet lääkärille, jota kiinnostaa erikoistuminen laboratoriolääketieteeseen?
− Sanoisin, että avoimia erikoistuvan lääkärin paikkoja ei kannata jäädä odottelemaan, vaan erikoisalaa voi päästä kokeilemaan, jos on itse yhteydessä erikoisalajohtajiin. Näin itsekin tein, ja se kannatti, Rotgers kertoo.
Fimlab ottaa isoja askeleita vastuullisuudessa
Kestävyysraportointi antaa raamit yhtiön vastuullisuustyölle, sanoo vastuullisuusasiantuntija Janika Miettinen.

Fimlabilla on ryhdytty aktiivisesti valmistautumaan EU:n kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) mukaiseen raportointiin, joka koskettaa yhtiötä vuodesta 2025 lähtien. Tärkeitä edistysaskeleita Fimlabin vastuullisuustyössä on elokuusta lähtien luotsannut vastuullisuusasiantuntija Janika Miettinen. Vastuullisuusasiantuntijan toimenkuva on Fimlabissa uusi.
− Fimlab panostaa vastuullisuuteen. Koko yhtiön pohja on siinä, että tuotamme elintärkeitä laboratoriopalveluita ihmisille ja olemme keskeinen osa terveydenhuollon huoltovarmuutta. Uusi raportointivelvoite antaa raamit Fimlabissa tehdylle erinomaiselle pohjatyölle, tätä on ilo päästä tekemään, Miettinen kertoo.
VTT:ltä Fimlabiin siirtynyt Miettinen sanoo, että vastuullisuusasiantuntijan tehtävän hakeminen Fimlabilta tuntui luontevalta ja mielekkäältä.
− Itseäni motivoi ajatus kokonaan uudesta vastuullisuusasiantuntijan toimenkuvasta. Saan olla alusta alkaen luomassa tämän työn sisältöä ja merkittävässä roolissa kehittämässä Fimlabin vastuullisuustyötä. On ollut hienoa aloittaa työt yrityksessä, jossa johto on selvästi sitoutunut vastuullisuuteen ja jossa vastuullisuus on yksi yrityksen neljästä arvosta.
Mitä yritysten vastuullisuustyö on mielestäsi vuonna 2023?
− Yrityksen vastuullisuustyö on yhä strategisempaa ja pitää sisällään jatkuvaa kehittämistä ja konkreettisia toimenpiteitä asetettujen kestävyystavoitteiden saavuttamiseksi. Uuden kestävyysraportoinnin myötä yritysten on siirryttävä sanoista tekoihin, tämä on erinomainen asia. Työtä tehdään, jotta pystymme konkreettisesti vähentämään toimintamme negatiivisia vaikutuksia ja vastaavasti lisäämään toimintamme positiivisia vaikutuksia niin yksittäisiin henkilöihin kuin myös laajemmin yhteiskuntaan ja ympäristöön.
”Vastuullinen toiminta on paitsi itsessään tärkeää, myös johtaa parempiin tuloksiin.”
CSRD-kestävyysraportointidirektiivin on tarkoitus varmistaa, että eri toimijat raportoivat toimintansa kestävyydestä yhdenmukaisesti.
− Kerromme tietyn kehikon mukaan siitä, millaisia vaikutuksia Fimlabin toiminnalla on ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti. On todella hyvä, että yritykset ovat tässä raportointivelvoitteessaan nyt samalla viivalla, Miettinen sanoo.
Kestävyysraportoinnin osana tilinpäätöksen oheen tehdään vuosittainen kestävyysselvitys, jossa kerrotaan Fimlabin toiminnan kestävyysvaikutuksista, sekä kestävyyteen liittyvistä riskeistä ja mahdollisuuksista.
− Ensimmäisiä asioita, joita olemme alkaneet uuden raportointityön eteen tehdä, on olennaisuusarvioinnin toteuttaminen. Olennaisuusarvioinnin pohjalta pystymme määrittelemään vastuullisuustyömme suunnan ja sen perusteella myös asetamme vastuullisuustyöllemme pidemmän aikavälin tavoitteet, joita ryhdytään seuraamaan. Uusien standardien myötä myös esimerkiksi toimitusketjujen tarkastelu nousee jatkossa merkittävämpään rooliin. Olennaista on ymmärtää yhä paremmin, mitä omissa toimitusketjuissamme tapahtuu sekä toimivatko kaikki yhteisten arvojen mukaisesti.
Mitä erityistä haluaisit nostaa esiin terveydenhuoltoalan vastuullisuustyöstä?
− Alallamme keskeistä on tietenkin sosiaalinen ulottuvuus. On hyvä muistaa, että kun Fimlab toimii sosiaalisesti kestävällä tavalla, kuten huolehtii hyvin henkilöstöstään, pystymme tuottamaan parasta mahdollista palvelua. Toisaalta myös ekologisella ulottuvuudella on suuri merkitys alallamme, sillä ilmastonmuutos edesauttaa vaikkapa epidemioiden syntyä. Torjumalla ilmastonmuutosta ehkäisemme tulevaisuuden terveysongelmia ja terveydenhuollon kuormitusta. Vastuullinen toiminta on paitsi itsessään tärkeää, myös johtaa parempiin tuloksiin.
Millainen on vastuullisuusasiantuntijan tavallinen työpäivä?
− Työpäiväni pitävät sisällään paljon tapaamisia ja tiedonvaihtoa Fimlabin eri asiantuntijoiden ja sidosryhmien kanssa, selvitystyötä, datan keruuta sekä uuden kestävyyssääntelyn haltuunottoa. Jatkossa työni painottuu vastuullisuusraportoinnin käytännön toteuttamiseen, vastuullisuutta lisäävien toimenpiteiden edistämiseen sekä tiedonkeruuprosessien kehittämiseen yhteistyössä sidosryhmien kanssa, Miettinen päättää.