Mikrobiologian erikoisalajohtaja Tapio Seiskari on työskennellyt kuluneen kevään ajan koronadiagnostiikan keskiössä. Poikkeuksellinen aika on vahvistanut osaamista ja lisännyt erikoisalarajat ylittävää yhteistyötä.
Kuluva
kevät on ollut poikkeuksellinen laboratoriomaailman pitkän linjan ammattilaisellekin.
Mikrobiologian erikoislääkäri ja lääketieteen tohtori Tapio Seiskari on tehnyt
pitkää päivää yhdessä kollegojensa kanssa mikrobiologian laboratoriossa
Tampereella.
– Koronapandemia
on meille monelle henkilökohtaisen osaamisen kasvun aikakausi. Olemme
vimmatusti perehtyneet uuteen tekemiseen ja paiskineet töitä huomattavia
tuntimääriä. Tämä on ollut hyvin työlästä, mutta samalla antoisaa aikaa
kehittymisen ja eteenpäin menemisen näkökulmasta, luonnehtii Seiskari.
Mikrobiologia
on immunologisten ja infektiosairauksien diagnostiikan erikoisala. Isoin
toiminta tapahtuu Tampereella, jossa toiminnasta vastaa 11 asiantuntijaa ja 45
hoitohenkilökunnan jäsentä. Erikoisala jakautuu Tampereella viiteen eri
laboratorioon: immunologian, molekyylibiologian, bakteriologian sekä
elatusaine- ja reagenssilaboratorioon. Koronadiagnostiikasta vastaa
molekyylibiologian laboratorio.
Erinomainen näköalapaikka
Seiskarin
ura Fimlabilla alkoi vuonna 2008 silloisessa Laboratoriokeskuksessa kliiniseen
mikrobiologiaan erikoistuvana lääkärinä. Erikoistumisen jälkeen mies on edennyt
erikoislääkäristä ensin apulaisylilääkäriksi ja logistiikkapalvelun lääketieteelliseksi
vastuuhenkilöksi, sitten ylilääkäriksi ja keväällä 2019 mikrobiologian erikoisalajohtajaksi
edeltäjänsä jäätyä eläkkeelle.
– Voi
sanoa, että olen tehnyt mikrobiologian urani samassa rakennuksessa
erikoistumisen alusta lähtien.
Alalle
Seiskarin toi mielenkiinto mikrobeja ja infektiosairauksia kohtaan.
– Näin
laboratorion paikkana, jonka kautta kaikkien infektiotauteja sairastavien hoito
kulkee. Pidän tätä erinomaisena näköalapaikkana kenttään.
Mikrobiologia
on ala, joka kehittyy jatkuvasti. Aina tulee paitsi entistä parempia, nopeampia
ja herkempiä menetelmiä, myös uusia mikrobeja ja niiden ominaisuuksia.
Esimerkiksi muuttuva mikrobilääkeresistenssi haastaa mikrobiologian
laboratoriota. Erikoisalajohtajana Seiskarilla on sekä operatiivinen että tuotannollis-taloudellinen
vastuu mikrobiologian erikoisalan toiminnasta. Käytännössä se tarkoittaa sitä,
että varsinaista analytiikkaa ja tutkimustyötä ei juuri Seiskarin työpöydälle
mahdu.
– On kuitenkin
tärkeää toisinaan päästä tekemään myös käytännön tutkimustyötä. Se on meidän
ydintekemistämme, josta en halua vieraantua.
Vaikuttavaa diagnostiikkaa
Helmikuun
lopulla alkaneet koronatestaukset pistivät erityisesti mikrobiologian tiimin aluksi
koville. Nyt testauskapasiteettia on jatkuvasti kasvatettu ja työnjako saatu
toimivaksi. Kenenkään ei yksinään tarvitse venyä urotekoihin.
–
Välillä ratkoin diagnostisia ongelmia unissanikin, mutta nyt tilanne on
tasoittunut. Yhteistyö erikoisalarajojen yli on toiminut hienosti ja jokainen
kantaa vastuunsa. On ollut ilo seurata, kuinka hyvin porukka on tässä mukana,
Seiskari kiittelee.
Erikoisalajohtaja
sanoo seuranneensa ylpeänä mikrobiologian toimintaa ennenkokemattoman haasteen
edessä. Ison organisaation leveisiin hartioihin on ollut hyvä nojata.
– Näen,
että meillä on yrityksenä erittäin hyvä valmius reagoida erilaisiin muutoksiin,
joita yhteiskunnassa ja tautitilanteissa voi tulla vastaan. Meillä on hyvä
mahdollisuus tehdä vaikuttavaa ja tehokasta diagnostiikkaa isolla toimialueella.
