Toimipisteiden poikkeavat aukioloajat kesän aikana
31.5.2021
• Tiedote päivitetty: 1.6.2021
Pirkanmaa:
Ikaalinen
| Ikaalisten laboratorio | Avoinna 12.7.-25.7. klo 7.30-13 |
Juupajoki
| Juupajoen laboratorio | Suljettu 28.6.-1.8. |
Jämsän ja Kuhmoisten alue
| Jämsänkosken laboratorio | Suljettu 11.6., 5.7.- 1.8. ja 12.-13.8. |
| Koskenpään laboratorio | Suljettu 5.7.-8.8. |
| Kuoreveden laboratorio | Suljettu 19.7.-8.8. |
| Länkipohjan laboratorio | Suljettu 28.6.-18.7. |
Kangasalan alue
| Luopioisten laboratorio | Suljettu 28.6.-8.8. |
| Sahalahden laboratorio | Suljettu 28.6.-8.8. |
Kihniön
| Kihniön laboratorio | Avoinna 28.6.-1.8. maanantaisin ja torstaisin |
Lempäälä
| Kuljun laboratorio | Suljettu 1.8. asti |
Sastamalan alue
| Kiikoisten laboratorio | Suljettu 31.12. asti |
| Punkalaitumen laboratorio | Suljettu 5.-18.7. |
| Suodenniemen laboratorio | Suljettu 31.12. asti |
Tampere
| Hervannan laboratorio | Suljettu 28.6.-8.8. |
| Kämmenniemen laboratorio | Suljettu 5.7.-1.8. |
| Lielahden laboratorio | Suljettu 28.6.-8.8. |
| Linnainmaan laboratorio | Suljettu 28.6.-8.8. |
| Tesoman laboratorio | Suljettu 28.6.-8.8. |
Vesilahti
| Vesilahden laboratorio | Avoinna 28.6.-1.8. tiistaisin ja torstaisin |
Ylöjärven alue
| Kurun laboratorio | Suljettu 12.7.- 8.8. |
Kanta-Häme:
| Hauhon laboratorio | Suljettu 5.-25.7. |
| Kalvolan laboratorio | Suljettu 5.-25.7. |
| Rengon laboratorio | Suljettu 5.-25.7. |
| Oitin laboratorio | Suljettu 5.-25.7. |
| Lopen laboratorio | Suljettu 5.-25.7. |
Keski-Suomi:
| Konginkankaan laboratorio | Suljettu 28.6.-1.8. |
| Konneveden laboratorio | Avoinna 28.6.-1.8. torstaisin |
| Korpilahden laboratorio | Avoinna 28.6. -1.8. tiistaisin ja torstaisin |
| Lievestuoreen laboratorio | Suljettu 28.6.-1.8. |
| Petäjäveden laboratorio | Avoinna 28.6.-1.8. keskiviikkoisin |
| Sumiaisten laboratorio | Suljettu 28.6.-1.8. |
| Suolahden laboratorio | Suljettu 28.6.-1.8. |
| Säynätsalon laboratorio | Suljettu 28.6.-1.8. |
| Uuraisten laboratorio | Suljettu 28.6.-1.8. |
Päijät-Häme:
| Aleksanterinkadun laboratorio | Avoinna 21.6.-1.8. ma-pe klo 7-16 |
| Myrskylän laboratorio | Suljettu 28.6.-1.8. |
| Pukkilan laboratorio | Suljettu 28.6.-1.8. |
| Vesikansan laboratorio | Suljettu 28.6.-1.8. |
Pohjanmaa:
| Vähäkyrön laboratorio | Suljettu 28.6.-8.8. |
| Korsnäsin laboratorio | Suljettu 28.6.-8.8. |
| Selkämeren laboratorio | Suljetaan 7.6.-15.8. pe klo 13 |
| Tammikaivontien laboratorio | Suljetaan kokonaan 24.6. |
| Vaasanpuistikon näytteenottokeskus | Avoinna 28.6. alkaen ma-pe klo 7-15 |
Muut toimipisteemme toimivat kesällä normaalisti. Ajantasaiset aukioloajat osoitteesta fimlab.fi/toimipisteet-ja-aukioloajat.
Ajanvaraus: netissä fimlab.fi/ajanvaraus tai soittamalla numeroon 010 808 515 arkisin ma-pe klo 7-18 (Pirkanmaa, Kanta-Häme, Keski-Suomi, Päijät-Häme). Pohjanmaalla ajanvaraus numerosta 06 213 1626 arkisin ma-pe klo 7-15.
Pohjanmaa: Uusi Fimlab Vaasanpuistikko aukeaa kesäkuussa
27.5.2021
Fimlabin uusi näytteenottokeskus Fimlab Vaasanpuistikko avaa ovensa Vaasan keskustassa maanantaina 28. kesäkuuta 2021.
Fimlab Vaasanpuistikosta on tulossa moderni ja toimivan palvelun näytteenottokeskus. Laboratorion sijainti keskustan tuntumassa tekee saapumisen helpoksi sekä julkisella liikenteellä että omalla autolla. Läheisen parkkihallin ansiosta pysäköintimahdollisuudet ovat hyvät.
– Saamme käyttöömme laboratoriotoimintaan suunnitellut, modernit tilat, joissa pystymme palvelemaan asiakkaitamme entistä paremmin. Fimlabin palvelukonseptin mukaisesti tilojen selkeyteen, viihtyvyyteen ja toimivuuteen on kiinnitetty paljon huomiota. Tavoitteenamme on tarjota asiakkaille mahdollisimman hyvä palvelukokemus, kertoo Fimlabin Pohjanmaan aluejohtaja Susanna Luukkonen.
Fimlabin toiminta Tammikaivontiellä päättyy. Tammikaivontien laboratorio palvelee asiakkaita torstaihin 24.6. asti. Toimipisteestä tuttu ja ystävällinen henkilökunta jatkaa uudessa Vaasanpuistikon näytteenottokeskuksessa.
Asiakaslähtöistä palvelua
Fimlab Vaasanpuistikko palvelee asiakkaita arkisin maanantaista perjantaihin klo 7–15. Toimipiste on kooltaan noin 420 neliötä, ja asiakkaita palvellaan kahdeksassa näytteenottohuoneessa ja viidellä Nopsa-pikapalvelupisteellä.
– Vaasanpuistikon toimipisteellä asiakkaita palvellaan sekä ajanvarauksella että vuoronumerolla ja lisäksi myös uusissa Nopsa-pikapalvelupisteissä, Luukkonen toteaa.
Nopsa-pikapalvelupisteellä voi asioida voimassa olevan lähetteen kanssa sujuvasti ilman ajanvarausta. Nopsa-pisteet on tarkoitettu verinäytteiden ottoon aikuisille tai nuorille.
Fimlab Vaasanpuistikossa ajanvarausajalle ja vuoronumerojonoon ilmoittaudutaan itseilmoittautumisautomaatilla joko viivakoodillisella henkilökortilla, henkilötunnuksella tai ajanvarauksen yhteydessä saadulla varausavaimella. Nopsa-palvelussa asioivien ei tarvitse ilmoittautua.
Fimlab Vaasanpuistikko palvelee asiakkaita 28.6.2021 alkaen arkisin ma–pe klo 7–15 osoitteessa Vaasanpuistikko 19.
Päijät-Häme: Fimlab Aleksanteri palvelee ajanvarauksella lauantaina 29.5.
25.5.2021
Suuren kysynnän vuoksi Lahden keskustassa sijaitseva näytteenottokeskus Fimlab Aleksanteri palvelee ajanvarausasiakkaita tulevana lauantaina 29.5. klo 7.30–13. Näytteenotossa voi asioida tällöin ajanvarauksella verikokeissa, gynekologisissa tutkimuksissa ja EKG-tutkimuksissa. Vuoronumeroasiointi ja Nopsa-palvelu eivät ole tällöin käytössä.
Jyväskylän kaupunki alkaa tarjota maksutonta klamydian ja tippurin kotitestiä
11.5.2021
Jyväskyläläisten, hankasalmelaisten ja uuraislaisten on jatkossa mahdollisuus hyödyntää maksutonta klamydian ja tippurin kotitestauspalvelua. Jyväskylän kaupunki ja Fimlab päättivät lanseerata palvelun madaltaakseen kynnystä seksitautien testaamiseen.
Suomessa useimmin todettava seksitauti on klamydia. Uusien tartuntojen määrä on ollut tasaisessa kasvussa jo pitkään. Kun uusia tartuntoja vuonna 2010 ilmoitettiin tartuntatautirekisteriin 12 840, oli vastaava luku toissa vuonna 16 178. Tämä oli suurin koskaan tartuntatautirekisteriin ilmoitettu vuosittainen määrä.
Tippuri on klamydiaa harvinaisempi seksitauti, mutta se on yleistynyt viime aikoina. Vuosina 2010 ja 2019 uusien tippuritartuntojen lukemat olivat 254 ja 605.
– Testausaktiivisuus vaikuttaa todettujen tapausten määrään. Mitä nopeammin tartunta saadaan selville, sitä suuremmat ovat mahdollisuudet vaikuttaa jatkotartuntojen määrään, kertoo palvelujohtaja Anu Mustila Fimlabista.
Jatkossa jyväskyläläiset, hankasalmelaiset ja uuraislaiset voivat hyödyntää maksutonta klamydian ja tippurin kotitestauspalvelua. Heidän lisäkseen palvelu koskee näillä paikkakunnilla opiskelevia ja pidempiaikaisesti oleskelevia.
Kavala oireettomuus
Klamydiatartuntoja todetaan tällä hetkellä eniten alle 30-vuotiailla. Reilu puolet tartunnan saaneista ovat naisia, ja erityisesti juuri heille pitkäaikaisella infektiolla voi olla vakavia seurauksia: pahimpina niistä lapsettomuus ja lisääntynyt kohdunkaulansyövän riski.
Seksitaudit ovat usein oireettomia. Esimerkiksi klamydiaan sairastuneista naisista jopa kaksi kolmesta eivät tiedä saaneensa tartuntaa. Oireeton tartunta voi kuitenkin tarttua siinä missä oireellinenkin. Kotitestauspalvelu onkin suunnattu erityisesti ihmisille, jotka saattavat tietämättään kantaa klamydia- tai tippuritartuntaa.
– Tekemällä testaamisesta mahdollisimman vaivatonta kannustamme ihmisiä testaamaan pienestäkin epäilystä, toteaa Mustila.
Kotitestin voi tehdä, kun suojaamattomasta seksistä on kulunut vähintään viisi päivää.
Kotitestauspalvelun toimintaperiaate on yksinkertainen: Ensin asiakas täyttää seksitautien oirearvion Omaolo.fi-palvelussa. Oirearvion perusteella hän saa ohjeet jatkoa varten. Mikäli kotitestaus on oirearvion mukaan riittävä, ohjautuu asiakas kotitestauspaketin tilauslomakkeelle. Kotitestaukseen tarvittavat välineet ja ohjeet toimitetaan tilaajan kotiin huomaamattomassa kuoressa. Tämän jälkeen hän ottaa virtsanäytteen ja lähettää sen Fimlabille analysoitavaksi.
Vastaus valmistuu muutamassa päivässä ja se lähetetään tiedoksi nimettömänä tekstiviestinä. Tulos siirtyy myös kaupungin potilastietojärjestelmään ja Omakantaan, mikä helpottaa positiivisen tuloksen saaneiden henkilöiden jatkotoimenpiteitä.
– Toivon, että lähitulevaisuudessa kaikilla suomalaisilla on mahdollisuus käyttää samanlaista palvelua, ja saamme tartuntaluvut kääntymään laskusuuntaan, Mustila sanoo.
Klamydian ja tippurin kotitestauspalvelun tarjoaa Jyväskylän kaupunki ja käytännön toimista vastaa Fimlab Laboratoriot Oy. Kotitestauspalvelua voivat hyödyntää jyväskyläläiset, hankasalmelaiset ja uuraislaiset sekä näillä paikkakunnilla opiskelevat. Palvelu ei koske ulkoistettujen terveysasemien (Korpilahti, Tikkakoski ja Säynätsalo) asiakkaita.
Kemistinä automaatiolaboratoriossa
6.5.2021
Laboratoriodiagnostiikka on keskeinen osa terveydenhuoltoa, sairauksien diagnosointia ja hoidon seurantaa. Tampereella sijaitsevan Fimlabin keskuslaboratorion täysautomaatiolinjaston ansiosta ammattilaisille jää enemmän aikaa erityistä huomiota vaativien tulosten analysointiin.
Sairaalakemistinä jo kymmenen vuoden ajan Fimlabissa työskennellyt Anne Rauhio vastaa Tampereella kemian automaation menetelmistä ja automaatiolinjaston toiminnan sujuvuudesta. Automatisoitu näytteenkäsittely- ja tutkimuslinjasto ei toimisi, ellei järjestelmää ohjaamaan olisi luotu tarkkaa säännöstöä. Tämä säännöstö on osin Rauhion käsialaa.
– Säännöstön ansiosta näytteet kulkevat linjaston läpi jouhevasti ja vain erityistä huomiota vaativat näytteet analysoidaan tarkemmin, Rauhio kertoo.
Näytteitä saapuu Tampereelle koko Fimlabin alueelta, aina Pietarsaaresta asti. Saavuttuaan laboratorioon näytteet käydään ensin läpi esikäsittelylinjastolla. Tämän jälkeen linjasto kuljettaa näytteet analysaattoriin tutkittaviksi, minkä jälkeen näyte jatkaa matkaansa arkistoon, josta se hävitetään määrätyn ajan jälkeen. Kaikki tämä tapahtuu automaattisesti.
– Parhaimmillaan ihminen ei koske näytteeseen kertaakaan sen jälkeen, kun näytteenottaja on asettanut sen telineeseen. Jos laitteisto kuitenkin huomaa, että esimerkiksi potilaan veriarvot ovat muuttuneet radikaalisti, näyte siirtyy jälleen ihmiskäsien kautta jatkotutkimuksiin.
Päivittäin 10 000 näytettä
Vaikka järjestelmä on toimiva, sekin ruuhkautuu toisinaan. Suurimmat ruuhkapiikit keskittyvät alkuiltapäivään, kun maakuntien näytteet saapuvat. Päivystysnäytteet käsitellään kiireellisinä, jotta ne eivät jäisi normaalien rutiininäytteiden jalkoihin.
Fimlabin laboratoriossa testataan päivittäin keskimäärin 10 000 näytettä. Näytteet voivat olla niin verta, virtsaa kuin selkäydinnestettä. Erilaisia tutkimustyyppejä on peräti 250: Näytteistä selvitetään esimerkiksi kreatiinin, kaliumin ja natriumin määrää, arvioidaan kilpirauhasen toimintaa ja mitataan rasva-arvoja, kuten kolesterolia. Lisäksi näytteistä määritetään hormoneja, lääkeaineita, entsyymejä ja vaikkapa syöpämarkkereita.
Kun näytteen tulos on tullut, järjestelmä lähettää sen automaattisesti eteenpäin. Hyväksymisprosentti on korkea, joten tarkempaan käsittelyyn päätyy vain pieni osa kaikista näytteistä.
Kemistin työ on moniammatillista yhteistyötä
Automaatiolaboratorion linjaston kapasiteetti on kasvanut Rauhion uran aikana merkittävästi. Ilman automaatiota kemisti joutuisi käyttämään enemmän aikaa poikkeavien testitulosten parissa ja prosessi olisi huomattavasti hitaampi. Automaation ansiosta myös virhemarginaali on hyvin pieni.
– Työni on moniammatillista yhteistyötä, mikä onkin koko työn suola. Siihen kuuluu yhteydenpitoa niin laboratorion omien lääkäreiden, hoitajien kuin logistiikan kanssa. Myös IT-järjestelmillä on nykyään suuri rooli, Rauhio sanoo.
Tampereen keskuslaboratorio on myös paikallisten laboratorioiden ja niiden henkilökunnan tukena. Etenkin uusien laboratorioiden avaaminen on aina suuri muutosprosessi, mutta Fimlab on onnistunut niissä Rauhion mukaan hyvin.
– Yhteydenpito kollegoiden kanssa on aina ollut sujuvaa. Henkilökohtaisesti koen, että organisaatiossamme on paljon rautaisia ammattilaisia, joiden kanssa on äärimmäisen mukava tehdä töitä. Heidän kaikkien osaaminen mahdollistaa toimivan automaatiolaboratorion.
Hedelmöityshoitolaboratoriossa kiirehditään rauhassa
1.4.2021
Hedelmöityshoitolaboratoriossa Tampereella tehdään töitä rauhallisessa ilmapiirissä intensiivisellä tahdilla. Hoitojen myötä vauvoja syntyy keskimäärin yksi vuoden jokaiselle päivälle.
Hedelmöityshoitolaboratorion toiminta alkoi Fimlabissa vuonna 2016. Viisivuotiaaksi varttuneen laboratorion työn tuloksena Suomeen syntyy vuosittain pienen koulun verran lapsia.
Hedelmöityshoitolaboratorio tarjoaa laajan valikoiman laboratoriopalveluja Taysin hormoni- ja lapsettomuuspoliklinikan kautta lapsettomuushoitoihin tuleville potilaille ja ylläpitää lapsettomuuspoliklinikan lahjasukusolupankkia. Hedelmöityshoitolaboratoriossa tehdään lisäksi hedelmällisyyden säilyttämiseen tähtääviä laboratoriotoimenpiteitä. Siemennestelaboratorio palvelee myös yksityisasiakkaita.
Hedelmöityshoitolaboratorion ja lapsettomuuspoliklinikan muodostama kokonaisuus on kyseisen erikoisalan toiseksi suurin julkisen puolen toimija Suomessa.
Kiitollisuus vahvasti läsnä
Hedelmöityshoitolaboratoriossa työskentelee kolme biologia ja neljä laboratoriohoitajaa. Vakituinen tuuraaja siirtyy säännöllisesti osaksi tiimiä kantasolutoiminnan puolelta.
– Tätä alaa ei opeteta koulussa. Perehtyminen tehtäviimme vie uudelta tekijältä aikaa yhdestä kahteen vuotta. Osaamista on siis hyvin vaikea korvata tai sijaistaa, johtava hedelmöityshoitobiologi Tiina Mikkilä toteaa.
Hedelmöityshoitolaboratorion toiminta jakautuu siemenneste- ja alkiolaboratorioihin. Biologit työskentelevät pääsääntöisesti alkioiden parissa ja laboratoriohoitajat kiertävät molempien laboratorioiden ja toimistotyön välillä. Laboratoriohoitajat vastaavat myös kaikesta näytteenotosta hormoni- ja lapsettomuuspoliklinikan omassa näytteenottopisteessä.
– Työmme on konkreettista ja asiakaslähtöistä. Toisinaan asiakkaamme ovat meillä hyvinkin pitkissä hoitosuhteissa, ja osa palaa vielä takaisin uudelle kierrokselle sisarusta hakemaan. Kiitollisuus on leimaava osa asiakas- ja hoitosuhdetta, laboratoriohoitajat Taina Eskola ja Johanna Lauttanen kuvailevat.
Vaativa työ palkitsee
Laboratoriossa vallitseva seesteinen tunnelma luo vaikutelman rauhallisesta ja verkkaisesta työtahdista. Todellisuudessa työ on intensiivistä, tarkasti aikaan sidottua ja melko ennakoimatontakin.
– Tätä työtä ei voi keskeyttää eikä jälkikäteen korjata. Jos munasolu on hedelmöitysvalmiina, saatamme etsiä koko tiimin voimin siittiöitä kiveksestä otetusta kudosnäytteestä jopa useiden tuntien ajan, vanhempi hedelmöityshoitobiologi Kirsi Syrjäkoski kertoo.
– Siinä missä työmme on äärimmäisen palkitsevaa, vaatii se myös paljon tarkkuutta, joustavuutta ja perslihaksiakin. Liukuva työaika tuo joustoa, ja jokainen meistä venyy vuorollaan. Hyvällä tiimityöllä teemme parempaa tulosta, jatkaa Mikkilä.
Ennätyksellinen viime syksy
Viime vuonna koronapandemia pisti hedelmöityshoitolaboratorion toiminnan hetkeksi jäihin – kirjaimellisesti. Alkuvuodesta alkaneet hoidot vietiin siihen pisteeseen, että kaikki kerätyt sukusolut ja alulle saatetut alkiot saatiin pakastettua.
Nestetypen hyinen syleily on hormoni- ja lapsettomuushoidoissa ominainen tapa solujen, alkioiden ja kudosnäytteiden säilyttämiseen myös poikkeusaikojen ulkopuolella. Se, että alkio pakastetaan ja sulatetaan, ei laske raskaaksi tulemisen todennäköisyyttä. Joissakin tilanteissa pakastealkion siirto tuorealkion sijaan voi olla jopa eduksi hoidon onnistumiselle.
Koronasulun jälkeen laboratorion vauvatehdas puksutti Mikkilän mukaan kiivaammin kuin ikinä ennen.
– Syksyllä taoimme kolmessa kuukaudessa puolen vuoden työt. Syyskuu oli kaikkien aikojen ennätyskuukautemme. Teimme silloin 100 munasolunkeräystä, kun vuositasolla niitä tehdään noin 700.
Lue lisää hedelmöityshoitolaboratorion toiminnasta täältä.
Lahjoita ihme
Lapsettomuus koskettaa montaa suomalaista ja se aiheuttaa surua, huolta ja pelkoa siitä, jääkö oman lapsen saaminen ja vanhemmuus vain haaveeksi. Lahjoitettujen siittiöiden ja munasolujen avulla unelma omasta lapsesta voi toteutua, mutta lahjasoluista on jatkuva pula. Ryhtymällä sukusolujen lahjoittajaksi voit auttaa meitä luomaan pieniä ihmeitä niitä kipeästi kaipaaville.
Voisitko sinä antaa kallisarvoisen lahjan jollekin vanhemmuudesta haaveilevalle? Käy lukemassa, miten sukusolujen lahjoittaminen toimii. Älä anna elämää suuremman teon odottaa! www.lahjoitaihme.fi
Pirkanmaa: Asiakasmäärää rajoitetaan Kuninkaankulman laboratorion odotustiloissa 29.3. alkaen
26.3.2021
Vallitsevan koronapandemiatilanteen vuoksi rajoitamme samanaikaisesti asioivien asiakkaiden määrää Kuninkaankulman laboratoriossa Tampereella maanantaista 29.3. alkaen. Vartija on ovella aamuisin klo 7–11.
Rajoitustoimista johtuen varatut ajat eivät tänä aikana välttämättä pidä paikkaansa. Asiakkaita suositellaan saapumaan näytteenottoon juuri ennen varattua aikaa.
Asioidessasi Kuninkaankulmassa 29.3. alkaen toimi näin
- Saavu laboratoriolle juuri ennen sinulle varattua aikaa. Käytäthän suu-nenäsuojusta.
- Pidä riittävä turvaväli muihin asiakkaisiin sekä laboratorion sisätiloissa että ulkopuolella.
- Odota rauhassa, että vartija päästää sinut sisälle laboratorioon. Varatut ajat eivät välttämättä pidä paikkaansa. Kaikki asiakkaat palvellaan.
- Ilmoittaudu itseilmoittautumisautomaatilla sisään tullessasi. Jos asioit Nopsa-pikapalvelussa, sinun ei tarvitse ilmoittautua, vaan voit siirtyä suoraan Nopsa-pisteelle.
- Hoitaja kutsuu sinut sisään näytteenottohuoneeseen.
- Vältä turhaa oleskelua laboratoriossa näytteenoton jälkeen.
Huom. Aamuaikojen varaamista on syytä välttää, mikäli se on tutkimusten kannalta mahdollista. Aamuajat ovat ensisijaisesti tarkoitettu asiakkaille, joiden tutkimukset sitä edellyttävät.
Kurun laboratorio palvelee jälleen
15.3.2021
Fimlabin Kurun laboratorio palvelee jälleen alueen asiakkaita Kurun terveysasemalla. Laboratorio palvelee ainoastaan ajanvarauksella. Ajan voi varata sähköisesti osoitteessa fimlab.fi/ajanvaraus tai puhelimitse 010 808 515 arkisin klo 7–18.
Vuoronumerolla voi asioida, jos hoitoyksikkö on pyytänyt tutkimukset päivystyksenä tai jos hakee tarvikkeita kotinäytteenottoa varten tai palauttaa näytteitä.
Fimlabin Kurun laboratorio palvelee ma–to klo 7.30–10.30 osoitteessa Kisatie 1, 34300 Kuru.
Saavu paikalle vasta juuri ennen varattua aikaa. Käytäthän maskia asioidessasi laboratoriossa.
Fimlabin asiantuntijalausunto eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle
24.2.2021
Lausunto koskien hallituksen esitystä eduskunnalle hyvinvointialueiden perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi (HE 241/2020 vp).
Tiivistetysti
Fimlab Laboratoriot Oy (Fimlab) kiittää sosiaali- ja terveysvaliokuntaa mahdollisuudesta antaa lausunto koskien hallituksen esitystä eduskunnalle hyvinvointialueiden perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi (HE 241/2020 vp).
Kiinnitämme lausunnossamme valiokunnan huomiota seuraaviin hallituksen esityksessä ehdotetun lainsäädännön ongelmallisiin piirteisiin:
- Julkisen terveydenhuollon tarvitsemia laboratoriopalveluita tuotetaan vakiintuneesti sairaanhoitopiirien välisenä yhteistyönä. Yksikään sairaanhoitopiiri ei ole omavarainen laboratoriopalveluiden tuotannon osalta eikä tähän tilanteeseen ole odotettavissa muutoksia tulevaisuudessa. Laboratoriopalveluiden järjestäminen sairaanhoitopiirien yhdessä omistaman osakeyhtiön (kuten Fimlab) toimesta on yksi nykylainsäädännön mahdollistama ratkaisu palveluiden tuottamiseksi.
- Ehdotetussa laissa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (järjestämislaki) edellytettäisiin hyvinvointialueilta riittävää omaa palvelutuotantoa (järjestämislain 8 § 2 momentti). Hyvinvointialueen omana palvelutuotantona pidettäisiin vain hyvinvointialueen palveluksessa olevan henkilöstön tuottamia palveluita. Esimerkiksi Fimlabin tuottamia laboratoriopalveluita yhtiön omistaville hyvinvointialueille ei enää pidettäisi hyvinvointialueiden omana palvelutuotantona.
- Järjestämislain 8 §:n 2 momentin mukainen vaatimus hyvinvointialueen riittävästä omasta palvelutuotannosta rajoittaisi hyvinvointialueiden edellytyksiä järjestää julkisen terveydenhuollon laboratoriopalvelut siten, että palvelut tuottaa hyvinvointialueiden yhteisesti omistama osakeyhtiö. Tämä johtaisi kestämättömään tilanteeseen, jossa sairaanhoitopiirien vakiintuneita yhteistyöjärjestelyitä palveluiden laadun ja saatavuuden tuottamiseksi jouduttaisiin purkamaan. Tällöin menetettäisiin myös ne kustannussäästöt, joita viiden sairaanhoitopiirin yhteisen osakeyhtiön toteuttamilla rakenneuudistuksilla on aikaansaatu ja joiden ansiosta niiden laboratoriopalvelujen kustannustaso on olennaisesti alempi kuin muissa Suomen sairaanhoitopiireissä. Laboratorioalan asiantuntijoiden jatkuvasti pienenevän määrän johdosta hyvinvointialueiden yhteistyömahdollisuuksien kaventaminen vaarantaisi myös terveydenhuollon ydintoiminnalle täysin kriittisten tukipalveluiden laadun ja riittävän saatavuuden.
- Kiinnitämme valiokunnan huomiota siihen, että vaatimusta hyvinvointialueen riittävästä omasta palvelutuotannosta on hallituksen esityksessä perusteltu perustuslain 19 §:n 3 momentin mukaisella julkisen vallan velvollisuudella turvata jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Käsityksemme mukaan perustuslain 19 §:n 3 momentista ei kuitenkaan seuraa oikeudellista välttämättömyyttä säätää hyvinvointialueen riittävästä omasta palvelutuotannosta tavalla, joka rajoittaa hyvinvointialueen mahdollisuutta järjestää tarvitsemansa laboratoriopalveluiden tuotanto hyvinvointialueiden yhdessä omistaman osakeyhtiön toimesta. Esimerkiksi Fimlab on vastannut omistajasairaanhoitopiiriensä tarvitsemien laboratoriopalveluiden tuotannosta jo vuodesta 2011 alkaen ilman, että kyseisen järjestelyn olisi katsottu olevan joiltain osin perustuslain vastainen.
- Järjestämislain 12 §:ssä säädettäisiin lisäksi edellytyksistä palveluiden hankkimiselle yksityiseltä palveluntuottajalta. Yksityisen palveluntuottajan määritelmä kattaisi myös julkisomisteiset eli hyvinvointialueen, kunnan ja valtion omistamat yhtiöt, kuten Fimlabin. Hallituksen esityksessä näiden rajoitusten säätämistä on perusteltu perustuslain 124 §:n vaatimuksilla, jotka koskevat julkisen hallintotehtävän antamista yksityiselle. Käsityksemme mukaan perustuslain 124 §:n mukaisten rajoitusten ulottamista julkisen terveydenhuollon laboratoriopalveluiden tuotantoon ei kuitenkaan voida pitää oikeudellisesti perusteltuna.
- Laboratoriotoimintaan ei liity julkisen vallan käyttöä tai julkisen hallintotehtävän hoitamista. Laboratoriot ainoastaan toteuttavat tutkimuksia, joita potilaiden tutkimisesta ja hoitamisesta vastaavat lääkärit ja muut terveydenhuollon ammattihenkilöt tilaavat. Ehdotetun sääntelyn riskinä onkin, että vakiintuneet ja toimiviksi havaitut palvelutuotannon rakenteet, joilla todennettavasti edistetään lakiesityksen tavoitteita, jäävät perusteetta hyödyntämättä, mikäli palveluntuottajille asetetaan sellaisia yleishallinto-oikeudellisen sääntelyn vaatimuksia, jotka eivät ole tarpeen palvelujen saatavuuden, laadun tai asiakkaiden oikeuksien turvaamiseksi.
Yhteenveto ja muutosehdotukset
- Lausunnossa tarkemmin kuvatuin perustein esitämme, että yhtenä vaihtoehtona hyvinvointialueen tehtävien hoidon edellyttämien laboratoriopalvelujen tuottamiseksi tulee mahdollistaa kyseisten palveluiden tuottaminen hyvinvointialueiden kokonaan omistamassa osakeyhtiössä, johon hyvinvointialue käyttää hankintalain edellyttämällä tavalla määräysvaltaa kuten omaan toimintaansa. Vaatimus kunkin hyvinvointialueen riittävästä omasta palvelutuotannosta johtaa laboratoriopalveluiden osalta kestämättömään ja epätarkoituksenmukaiseen lopputulemaan. Tällaisen vaatimuksen säätämistä ei voida myöskään pitää välttämättömänä perustuslain 19 §:n 3 momentin nojalla.
- Laboratoriopalvelut ovat lääkinnällisiä tukipalveluja, joissa ei ole miltään osin kyse perustuslain 124 §:ssä tarkoitetun julkisen hallintotehtävän hoitamisesta. Näin ollen yksityisiltä palveluntuottajilta tehtäviin palveluhankintoihin sovellettavia oikeudellisia rajoituksia ei ole perusteltua ulottaa koskemaan tilannetta, jossa hyvinvointialue hankkii laboratoriopalveluita tai muita lääkinnällisiä tukipalveluita omistamaltaan osakeyhtiöltä.
- Lausunnossa todetun nojalla esitämme, että valiokunta tarkentaisi järjestämislain 8 §:n 2 momentin mukaisen riittävän oman palvelutuotannon vaatimuksen soveltumista siten, että mainittua vaatimusta ei sovellettaisi hyvinvointialueen järjestämisvastuulle kuuluvassa sosiaali- ja terveydenhuollossa tarvittaviin laboratoriopalveluihin ja muihin lääkinnällisiin tukipalveluihin. Hyvinvointialue voisi täten järjestämislain 8 §:n 2 momentin estämättä järjestää näiden palveluiden tuotannon yhteistoiminnassa muiden hyvinvointialueiden kanssa esimerkiksi olemalla osakkaana hyvinvointialueiden yhdessä omistamassa osakeyhtiössä, joka tuottaa osakkaana oleville hyvinvointialueille kaikki näiden tarvitsemat lääkinnälliset tukipalvelut yhtiön ja hyvinvointialueiden väliseen sopimukseen perustuen.
- Esitämme lisäksi, että valiokunta tarkentaisi järjestämislain 12 §:n soveltumista laboratoriopalveluiden ja muiden lääkinnällisten tukipalveluiden hankintaan hyvinvointialueiden yhdessä omistamalta osakeyhtiöltä siten, että hyvinvointialue voisi hankkia kaikki järjestämisvastuunsa toteuttamisen edellyttämät laboratoriopalvelut ja muut lääkinnälliset tukipalvelut yhdessä muiden hyvinvointialueiden kanssa omistamaltaan osakeyhtiöltä ilman, että tällaisen hankinnan katsotaan vaarantavan hyvinvointialueen edellytyksiä huolehtia kaikissa tilanteissa järjestämisvastuunsa toteuttamisesta myös hankittavien palvelujen osalta. Hyvinvointialue voisi hankkia edellä mainittuja palveluita omistamaltaan osakeyhtiöltä riippumatta siitä, onko hankittavissa palveluissa kyse perusterveydenhuollon vai erikoissairaanhoidon yhteydessä toteutettavista palveluista.
Visuaalista mikroskooppaamista Hedelmöityshoitolaboratoriossa
19.11.2019
• Tiedote päivitetty: 1.4.2021
Fimlabin Hedelmöityshoitolaboratorio tarjoaa laajan valikoiman laboratoriopalveluita TAYS:n hormoni- ja lapsettomuuspoliklinikan kautta lapsettomuushoitoihin tuleville potilaille. Fimlabin johtava hedelmöitysbiologi Tiina Mikkilä seuraa kapeaa erikoisalaa näköalapaikalta.
Hedelmöityshoitolaboratoriossa mennään sekuntikellon mukaan. Alkiot ovat hyvin alttiita ph-arvojen ja lämpötilojen muutoksille. Erityisesti kiireessä ammattimaisen ja kokeneen henkilökunnan sekä viimeistä piirtoa myöten harkitun toiminnan merkitys todentuvat.
Meillä homma toimii! Kyllä ehdottomasti tulisin meille hoitoon, jos hoitoa tarvitsisin.
Hedelmöityshoitolaboratorion sekä TAYS:n hormoni- ja lapsettomuuspoliklinikan muodostama kokonaisuus on kyseisen erikoisalan toiseksi suurin julkisen puolen toimija Suomessa. Julkisen puolen potilaista täällä hoidetaan noin kolmannes.
Hedelmöityshoitolaboratorion lapsettomuushoitoihin kuuluvat munasolukeräykset, alkioviljelyt, alkioiden siirrot ja pakastukset, siemennesteen pesut sekä fertiliteetin eli hedelmällisyyden säilyttämiseen tähtäävät toimenpiteet, kuten sukusolujen ja sukurauhaskudosten pakastukset. Siemennestelaboratorion tutkimukset ovat kaikille avoimia.
Osaamisen kehittäminen tärkeää
Johtavana hedelmöitysbiologina Mikkilä vastaa sekä Hedelmöityshoitolaboratorion käytännön toiminnasta että hallinnollisesta puolesta.
– Asiantuntijuus on edelleen suuressa roolissa, eli teen myös paljon käytännön labratyötä. Tämä on minulle tärkeää, sillä pelkkää toimistotyöläistä minusta ei saa.
Mikkilä opiskeli biologiksi Turussa, ja oli mukana miesten lisääntymisterveyttä tutkineessa tutkimusryhmässä. Valmistumisensa jälkeen ura jatkui Helsingissä kahden yksityisen klinikan palveluksessa. Tampere kutsui syksyllä 2015, kun Hedelmöityshoitolaboratorio perustettiin Fimlabiin. Mikkilä oli ottamassa vastaan yksikön ensimmäisiä asiakkaita tammikuussa 2016.
Fimlabin Hedelmöityshoitolaboratorion seitsenhenkiseen henkilöstöön kuuluu kolme biologia ja neljä laboratoriohoitajaa. Osaamisen ylläpito on todella tärkeää.
– Ala on kapea, ja Suomessa ainoastaan Suomen Fertiliteettiyhdistys järjestää koulutuksen kerran vuodessa. Tämä frekvenssi ei ole osaamisen ylläpitoon riittävä. Siksi käymme lisäksi koulutuksissa ulkomailla pari kertaa vuodessa.
Yhteistyötä ja kiehtovia alkioita
Yhteistyö Hedelmöityshoitolaboratorion ja TAYS:n hormoni- ja lapsettomuuspolin välillä on hyvin tiivistä.
Toimimme myös fyysisesti samoissa tiloissa, mikä helpottaa arjen käytännön asioita. Tämä on myös potilaille miellyttävämpää, sillä hoito onnistuu kokonaisuudessaan saman katon alla lääkärikäynneistä näytteenottoon.
Alkioiden ihmeellisyys kiehtoo Mikkilää vuodesta toiseen. Erityisen lisänsä työhön tuo laboratoriossa käytössä oleva uusi time lapse -viljelymenetelmä. Siinä alkiot laitetaan kasvamaan soluviljelykaappiin, jossa kamera kuvaa alkioita kymmenen minuutin välein ja tekee niiden kehityksen seuraamisesta aiempaa konkreettisempaa.
– Se on hyvin visuaalista mikroskooppaamista. On kiehtovaa ja ihmeellistä seurata, miten hienoja blastokystoja alkiosta kehittyy.
Lahjoita ihme! Hedelmöityshoitolaboratorio ylläpitää lisäksi lapsettomuuspoliklinikan lahjasukusolupankkia.