Suosittelemme maskin käyttöä laboratoriossa asioidessasi, mikäli sinulla on hengitystieinfektion oireita. Saavuthan laboratorioon vasta juuri ennen sinulle varattua aikaa.
Varaa aika puhelimitse
Kanta-Häme, Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Päijät-Häme (Arkisin ma-pe klo 7-18)
Mänttä-Vilppulan ja Virtain laboratorioiden palveluajoissa tapahtuu muutoksia maanantaista 6.11. alkaen. Laboratorioiden aukioloajat suppenevat hieman, mutta asioinnista tulee joustavampaa: jatkossa näytteenottoon pääsee maanantaista torstaihin iltapäivisin klo 13−14.45 välisenä aikana myös ilman ajanvarausta. Ilman ajanvarausta asioidessa ilmoittaudutaan ja otetaan vuoronumero.
Uudet palveluajat:
Mäntän laboratorio on avoinna
ma−to klo 8−14.45
8−13 ainoastaan ajanvarauksella
13−14.45 myös ilman ajanvarausta vuoronumerolla
pe klo 8−13 ainoastaan ajanvarauksella.
Mäntän laboratoriossa on aiemmin otettu vähäisiä määriä sieniviljelynäytteitä. Riittävän osaamisen ja näytteen hyvän laadun takaamiseksi sieniviljelynäytteenotto keskitetään muihin Fimlabin toimipisteisiin, muun muassa Virtain toimipisteeseen.
Virtain laboratorio on avoinna
ma−to klo 7.30−14.45
7.30−13 ainoastaan ajanvarauksella
13−14.45 myös ilman ajanvarausta vuoronumerolla
pe klo 7.30−13 ainoastaan ajanvarauksella.
Alueen asiakkaat voivat jatkossakin asioida missä tahansa Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen alueen Fimlabin laboratoriossa.
Mikä johdattaa lääkärin laboratorioalalle kemian ja hematologian pariin ja Tampereelle Fimlabiin? Emmi Rotgersin tapauksessa erityisesti aiempi työtausta ja mahdollisuus työskennellä laboratorioalan huipulla Tampereella.
Fimlab on lääkärille antoisa työpaikka, sanoo Emmi Rotgers.
Erikoistuva lääkäri Emmi Rotgers suorittaa erikoistumisjaksonsa loppusuoraa Fimlabissa, ja ensi vuoden alusta lähtien hän on valmis kliinisen kemian erikoislääkäri.
− Erikoistumisalaa miettiessäni pohdin, millä alalla pääsisin hyödyntämään tutkijataustaani, sillä olen lääkäriksi valmistumisen jälkeen tehnyt lisääntymisbiologiaan keskittyvää perustutkimusta. Pohdin vaihtoehtoina myös patologiaa ja perinnöllisyyslääketiedettä. Koska tutkimustyössä kliinisen kemian menetelmät olivat tulleet tutuiksi, tie vei lopulta erikoistumaan kliiniseen kemiaan ja hematologiaan, Rotgers kertoo.
Mielenkiintoinen ura on vienyt häntä Turun yliopiston lääketieteen tohtoriopinnoista Pohjois-Carolinaan post doc -tutkijaksi, erikoistuvaksi lääkäriksi Helsinkiin HUSLABiin ja lopulta Fimlabiin Tampereen keskuslaboratorioon. Fimlabissa houkutti paitsi mahdollisuus päästä tekemään kunnianhimoisia töitä laboratorioalan huippuammattilaisten keskuudessa myös sijainti Tampereella, sillä alueella asuu paljon perheenjäseniä.
− Fimlab on alamme ammattilaisille tietysti ykköspaikkoja Suomessa, monessa asiassa samanlaista osaamista ei ole missään muualla. Fimlabissa viehättää myös helposti lähestyttävä ja välitön työkulttuuri. Asiantuntijoiden ammatillista kehitystä tuetaan myös Fimlabin sisäisellä johtamisen koulutuskokonaisuudella FiMBAlla.
Laadukas perehdytys kuuluu laboratorion laatuun
Tämä vuosi on kulunut terveyskeskusjaksoa tehden, ja viimeiset erikoistumisjakson kuukaudet Rotgers tutustuu Fimlabin genetiikan erikoisalaan. Erikoislääkärin työt kemian erikoisalalla alkavat heti erikoistumisen loputtua vuodenvaihteessa.
Erikoistumisjakso on Rotgersin mukaan ollut onnistunut.
− Fimlab on antoisa työpaikka lääkärille muun muassa siksi, että täällä pääsee itse tekemään jatkuvaa kehitystyötä − kukaan ei siis norsunluutornistaan sanele, miten työtämme viedään eteenpäin. Myös kouluttautumaan pääsee, Lääkäriliiton suosittelema 10 koulutuspäivää vuodessa toteutuu Fimlabissa hyvin, hän kiittelee.
Rotgers pitää tärkeänä, että Fimlabissa töitä tehdään aina yhdessä ja yhteisöllisesti.
− Laboratoriotöihin ei voi tulla ilman kattavaa perehdytystä, josta Fimlabissa huolehditaan hyvin. Se kuuluu olennaisesti laboratorion laatuun.
Millainen työskentelypaikka laboratorio on lääkärille?
− Tämä sopii henkilölle, joka tekee mielellään puhdasta asiantuntijatyötä. Potilaskontakteja meillä ei kemian erikoisalalla ole, mutta työmme vaikuttaa merkittävästi potilaan hoitoon. Jos yksinkertaistaa kliinisen kemian erikoislääkärin monipuolista työnkuvaa, niin meidän tehtävämme on varmistaa, että oikeat tutkimukset tehdään oikealle potilaalle oikeaan aikaan ja että tutkimusten tulokset ovat luotettavia. Laboratoriossa tehdään paljon potilaalle näkymätöntä työtä, joka on aivan keskeistä diagnostiikassa ja hoidossa. Töitä on paljon, mutta aikatauluistaan voi päättää itse − tämä on iso helpotus esimerkiksi perheellisille. Myös etätöitä voi halutessaan tehdä.
Mitä työpäiviisi sisältyy?
− Lausuntojen kirjoittamista, kokouksia, ammattilaisten neuvontaa ja monenlaisia selvittelyjä, jotka koskevat potilaiden näytteitä ja palvelujen järjestämistä. Kemian ja genetiikan erikoisalat hyvin erilaiset, mutta lääkärin toimenkuvan ydin on sama. Olemme linkkinä potilaita hoitavien lääkäreiden ja laboratorion ammattilaisten välillä. On ollut kiintoisaa ja hyödyllistä oppia laboratoriolääketieteen eri aloja, ja Fimlabilla on siihen hyvät mahdollisuudet.
Mitä suosittelet lääkärille, jota kiinnostaa erikoistuminen laboratoriolääketieteeseen?
− Sanoisin, että avoimia erikoistuvan lääkärin paikkoja ei kannata jäädä odottelemaan, vaan erikoisalaa voi päästä kokeilemaan, jos on itse yhteydessä erikoisalajohtajiin. Näin itsekin tein, ja se kannatti, Rotgers kertoo.
Fimlab lähettää Pirkanmaan alueella näytteenoton asiakkaille asiakaskokemuskyselyn laboratoriokäynnin jälkeen. Kysely lähetetään joka viidennelle niistä asiakkaista, jotka ovat asioineet näytteenotossa ajanvarauksella.
Asiakas saa laboratoriokäyntinsä jälkeen tekstiviestin, joka sisältää linkin lyhyeen kyselyyn. Vastaaminen käy helposti ja nopeasti.
Syksyllä kysely laajentuu myös muille Fimlabin alueille, eli Kanta-Hämeeseen, Päijät-Hämeeseen, Keski-Suomeen ja Pohjanmaalle. Kysely on jatkossa tulossa käyttöön myös Nopsa-pikapalvelussa ja vuoronumerolla asioineille.
Kiitämme kaikkia kyselyyn vastanneita arvokkaasta palautteesta.
26.6.–30.7.2023 avoinna vain tiistaisin ja torstaisin
Ylöjärven alue
Kurun laboratorio
suljettu 3.–30.7.2023
Keski-Suomi
Jämsänkosken laboratorio
suljettu 23.6.–30.7.2023
Kannonkosken laboratorio
5.–25.6. avoinna vain maanantaisin
suljettu 26.6.–30.7.2023
Kivijärven laboratorio
5.–25.6.2023 avoinna vain tiistaisin
suljettu 26.6.–30.7.2023
31.7.–3.9. avoinna vain tiistaisin
Konginkankaan laboratorio
suljettu 26.6.–13.8.2023
Konneveden laboratorio
3.–16.7.2023 avoinna vain torstaisin
suljettu 17.–30.7.2023
Koskenpään laboratorio
suljettu 19.6.–27.8.2023
Kuoreveden laboratorio
suljettu 23.6. ja 3.–30.7.2023
Kyyjärven laboratorio
5.–25.6.2023 avoinna vain keskiviikkoisin
suljettu 26.6.–30.7.2023
31.7.–3.9. avoinna vain keskiviikkoisin
Lievestuoreen laboratorio
suljettu 23.6. ja 3.–30.7.2023
Länkipohjan laboratorio
suljettu 19.6.–23.7.2023
Petäjäveden laboratorio
suljettu 26.6.–30.7.2023
Sumiaisten laboratorio
suljettu 26.6.–13.8.2023
Suolahden laboratorio
suljettu 26.6.–13.8.2023
Säynätsalon laboratorio
suljettu 23.6.–30.7.2023
Toivakan laboratorio
suljettu 26.6.–30.7.2023
Uuraisten laboratorio
suljettu 26.6.–30.7.2023
Kanta-Häme
Hauhon laboratorio
5.–18.6.2023 avoinna vain keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 7.30–14.30
suljettu 19.6.–23.7.2023
24.7.–15.9.2023 avoinna vain keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 7.30–14.30
Humppilan laboratorio
suljettu 26.6.–16.7.2023
Jokioisten laboratorio
suljettu 17.7.–6.8.2023
Kalvolan laboratorio
5.–18.6.2023 avoinna vain maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 7.30–14.30
suljettu 19.6.–30.7.2023
31.7.–15.9.2023 avoinna vain maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 7.30–14.30
Lopen laboratorio
suljettu 23.6.–16.7.2023
Oitin laboratorio
suljettu 23.6.–16.7.2023
Rengon laboratorio
5.–18.6.2023 avoinna vain torstaisin klo 7.30–14.30
suljettu 19.6.–30.7.2023
31.7.–15.9.2023 avoinna vain torstaisin klo 7.30–14.30
Tammelan laboratorio
suljettu 26.6.–16.7.2023
Tervakosken laboratorio
suljettu 26.6.–16.7.2023
Ypäjän laboratorio
suljettu 17.7.–6.8.2023
Päijät-Häme
Hartolan laboratorio
5.6.–13.8.2023 avoinna vain maanantaisin ja keskiviikkoisin
Padasjoen laboratorio
5.6.–13.8.2023 avoinna vain tiistaisin ja torstaisin
Vesikansan laboratorio
suljettu 7.6. ja 21.6.–6.8.2023
Pohjanmaa
Korsnäsin laboratorio
suljettu 5.6.–13.8.2023
Vähäkyrön laboratorio
suljettu 19.6.–13.8.2023
Vöyrin laboratorio
suljettu 19.6.–13.8.2023
Kylänäytteenotot (Koivulahti, Helsingby, Sulva ja Raippaluoto)
suljettu 15.5.–31.8.2023
Alavetelin laboratorio
suljettu 19.6.–30.7.2023
Kruunupyyn laboratorio
suljettu 19.6.–16.7.2023
Teerijärven laboratorio
suljettu 17.7.–13.8.2023
Pietarsaaren seudun maakuntien kotinäytteenotto
suljettu 26.6.–30.7.2023
Selkämeren laboratorio (Kristiinankaupunki)
Aukioloajat: 2.5.–2.7.2023 ma-to klo 7.30–14, pe klo 7.30–13 (suljettu pe 23.6.)
3.7.–30.7.2023 ma-pe klo 7.30–13
31.7.–31.8.2023 ma-to klo 7.30–14, pe klo 7.30–13
Muut toimipisteemme toimivat kesällä normaalisti. Ajantasaiset aukioloajat löytyvät osoitteesta fimlab.fi/toimipisteet-ja-aukioloajat. Huomioithan, että juhannusaattona pe 23.6.2023 näytteenottotoimipisteemme ovat suljettuna.
Ajanvaraus: netissä fimlab.fi/ajanvaraus tai soittamalla numeroon 010 808 515 arkisin ma-pe klo 7–18 (Pirkanmaa, Kanta-Häme, Keski-Suomi, Päijät-Häme). Pohjanmaalla ajanvaraus numerosta 06 213 1626 arkisin ma-pe klo 7–15.
HPV-testillä tutkitaan, onko naisella kohdunkaulan syövälle ja sen esiasteille altistavaa korkean riskin papilloomavirusta. Testiä hyödynnetään kohdunkaulan syövän seulonnoissa. Fimlab oli kymmenen vuotta sitten ensimmäinen suomalaislaboratorio, joka otti testin seulontakäyttöön.
Kohdunkaulansyövän seulontoja on tehty Fimlabissa HPV-testillä jo kymmenen vuotta. Yksi HPV-testausta käynnistämässä olleista henkilöistä on solu- ja molekyylibiologi Saara Kares, joka aloitti työskentelyn Fimlabilla vuonna 2001. Ensimmäiset kymmenisen vuotta vierähtivät molekyylivirologian parissa, minkä jälkeen Kares siirtyi patologian osastolle. Tuolloin maailmalla ja Suomessakin oli jo tehty paljon tutkimusta HPV-testien hyödyntämisestä kohdunkaulansyövän seulonnassa, mutta osaksi organisoitua seulontaa sitä ei vielä ollut otettu.
– Silloisen mikrobiologian, patologian, Taysin gynekologian poliklinikan sekä Tampereen kaupungin hyvä yhteistyö ja uudistusmyönteisyys mahdollistivat sen, että HPV seulonta voitiin ottaa käyttöön Tampereella heti, kun käypähoitosuositus sen mahdollisti, Kares kertoo.
Tähän asti tutkimus on keskittynyt pääasiassa osoittamaan, että HPV-seulonta toimii odotetusti myös rutiiniseulonnassa. Tampereen aineistosta on esimerkiksi voitu todentaa, että HPV-testauksella löydetään enemmän syövän esiasteita kuin perinteisellä papa-kokeella.
Seulontaan osallistuminen on tärkeä osa terveyden ylläpitoa
Suomalaisnaiset saavat kutsun kohdunkaulansyövän seulontaan ensimmäisen kerran 30-vuotiaina. Seulontaan kannattaa osallistua, sillä kohdunkaulan syöpä on usein oireeton, mutta ajoissa havaittujen esiasteiden hoitotulokset ovat hyviä. Tuloksista kerättävää dataa voidaan hyödyntää tutkimuksessa entistäkin tehokkaamman seulonnan kehittämiseksi.
Toinen seulonnoissa vahvasti vaikuttava fimlabilainen on patologian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Ivana Kholová. Hän on työskennellyt Fimlabin riveissä vuodesta 2009 ja ollut mukana HPV-testin käyttöönotossa. Kholová on sytologiasta vastaava patologi, eli hän arvioi HPV-näytteiden yhteydessä otetuista papa-näytteistä, onko jatkohoidolle tarvetta. Tärkeitä työpareja patologeille ovat sytologian esitarkastajat, joille Kholová haluaakin antaa erityiskiitosta.
Kholová muistuttaa, ettei kohdunkaulansyöpä ole vain vanhojen naisten tauti ja asia koskettaa kaikkia ikäluokkia. Vain 60 prosenttia kolmekymppisistä osallistuu seulontaan, kun koko väestöstä seulontaan osallistuu noin 70 prosenttia. Positiivinen HPV-testin tulos ei vielä viittaa syövän esiasteisiin, mutta positiivisen tuloksen saanut nainen saa kontrollikutsun noin puolentoista vuoden kuluttua.
– Myös tähän kontrollitutkimukseen on tärkeää osallistua, jotta voimme varmistaa, että HPV-infektio on parantunut itsestään, eikä aiheuita enää kohonnutta riskiä syövän esiasteille, Kholová kuvailee.
Työn alla useampi väitöskirja
Saara Kares tekee tällä hetkellä omaa väitöskirjaansa HPV-seulontaan liittyen. Hänen työnsä on eräänlaista jatkumoa viime syksynä julkaistulle gynekologi Olga Veijalaisen väitöskirjalle. Siinä missä Veijalainen tarkasteli Fimlabin seulonnoista kerättyä dataa gynekologin näkökulmasta, Kares jatkaa aiheesta menetelmän näkökulmasta ja vuonna 2017 HPV-seulonnan piiriin tulleiden 30-vuotiaiden aineistolla. Lisäksi työn alla on patologian erikoislääkäri Johanna Pulkkisen väitöskirja, jonka ohjaajana Kholová toimii. Työssä tarkastelun kohteena ovat lieriösolujen poikkeavuudet ja seulonnan onnistuminen niiden paikantamiseksi.
Tällä hetkellä Fimlab saa tiedon seulontaan kutsuttavista Suomen Syöpäjärjestöjen Joukkotarkastusrekisteristä ja kutsuu nämä tutkimukseen henkilökohtaisella kutsukirjeellä. Seulontakokonaisuus edellyttää Fimlabilta moniammatillista osaamista. Ilman koulutettuja näytteenottajia, molekyylilaboratorion henkilökuntaa, esitarkastajia ja patologeja näytteitä ei voitaisi analysoida. Näiden lisäksi tarvitaan vielä seulontojen organisointia kuntien kanssa, tietojärjestelmiä ja niiden kehitystä sekä paljon muuta asiakkaalle näkymätöntä työtä.
Fimlab vastaa kohdunkaulan syövän seulonnoista 74 kunnan alueella Suomessa. Määrä kattaa neljäsosan kaikista seulonnan piiriin kuuluvista suomalaisista.
Mobiilinäytteenotto helpottaa näytteenottajien arkea monella tavalla. Uuden järjestelmän kehittämisessä on kuultu niin ohjelman varsinaisia käyttäjiä kuin sovellusasiantuntijoita.
Sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla otetaan vuosittain valtava määrä erilaisia näytteitä. Tähän asti näytteenotot osastokierroilla on toteutettu niin, että vanhasta järjestelmästä on tulostettu kullekin osastokierrolle tilattujen tutkimusten näytetarrat etukäteen ja niiden mukaisesti lähdetty hakemaan näytteet. Näin tarroihin on jäänyt tulostushetken aika, vaikka näyte onkin otettu vasta myöhemmin.
Nyt vanhaa järjestelmää ollaan korvaamassa uudella, mobiilinäytteenotoksi kutsutulla ohjelmalla. Uusi ohjelma on otettu käyttöön jo Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen alueilla kaikissa Fimlabin toimipisteissä, joissa on vuodeosastoja ja osastonäytteenottoa. Tavoitteena on laajentaa mobiilinäytteenotto koko Fimlabin alueelle.
Mobiilinäytteenotto toimii niin, että jokaisella näytteenottajalla on mukanaan tabletti ja kannettava tulostin, jolla näytetarrat saa tulostettua oikea-aikaisesti. Tabletin osastokiertotyökalu on vaatinut näytteenottohenkilöstöltä uuden toimintatavan opettelua.
– Jo nyt mobiilinäytteenoton on opetellut noin 300 työntekijää. Perehdytys ja toimintatavan muutos on ollut suuri ponnistus niin tietohallinnolta kuin käyttäjiltä. Oppiminen on tapahtunut päivittäisen työn lomassa ja se on onnistunut mielestäni erinomaisesti, Fimlabin IT-palvelupäällikkö Olli Pietilä kertoo.
Pitkä projekti on vaatinut useiden asiantuntijoiden työpanoksen
Pietilän mukaan mobiilinäytteenotosta saatu palaute on ollut positiivista. Vaikka uuden järjestelmän käyttöönottoon liittyykin haasteita, itse toiminnallisuuksiin ollaan oltu tyytyväisiä ja ongelmakohtia on paranneltu sitä mukaa kun niitä on löytynyt.
Mobiilinäytteenoton kehittämisprojekti käynnistyi jo kolme vuotta sitten. Tuolloin alettiin tehdä ensimmäisiä määritelmiä siitä, miten osastonäytteenottoa voitaisiin kehittää ja millainen työkalu näytteenottajia palvelisi parhaiten. Ohjelman toiminnallisuuksista keskusteltiin yhdessä käyttäjien kanssa, minkä jälkeen käyttöliittymäasiantuntija piirsi hahmotelman siitä, miltä sovellus lopulta näyttäisi ja miten se toimisi. Kehitystiimi hoiti varsinaisen koodaustyön.
– Luomassamme osastokiertotyökalussa nähdään osastoittain, kuinka monta potilasta osastolla on, kuinka monta tutkimusta potilaasta on pyydetty ja missä kukin näytteenottaja menee. Kierron etenemistä voidaan seurata reaaliajassa, minkä ansiosta voidaan ohjata vaikkapa apukäsiä osastolle, jossa näytteenotossa meneekin odotettua pidempään, Pietilä kuvailee.
Fimlabin tietohallinnon näkökulmasta projekti on ollut onnistunut, suorastaan taidonnäyte Fimlabin omasta tuotekehityksestä. Projekti on vaatinut useiden eri asiantuntijoiden työpanoksen käyttäjistä koodareihin.
– Matkan varrelle on mahtunut paljon testausta ja dokumentointia, mutta lopullinen tuote on kaiken tuon vaivan arvoinen, Pietilä kehuu.
Fimlab tunnetaan monipuolisten laboratoriopalveluiden tarjoajana. Laboratorion prosessien taustalla vaikuttaa merkittävä määrä teknologiaa ja ohjelmistoja. Niiden ylläpidosta ja kehittämisestä vastaa Fimlabin ammattitaitoinen tietohallinto-osasto.
Fimlabin IT-projektijohtaja Tarmo Jukarainen kutsuu työnantajaansa teknologiayritykseksi. Fimlab on myös IT-osaamisen huipputalo, joka kehittää itse omia ohjelmistoja ja teknologiaa, joita laboratorioissa ja näytteenottoprosessissa hyödynnetään.
Kaikki Fimlabin IT-osaaminen ja kehitysprojektit nojautuvat vahvasti Fimlabin visioon ja strategiaan. Tekemisen ytimessä on jatkuva uudistuminen.
– Tehtävämme on varmistaa Fimlabin toimintavarmuus, tukea esimerkiksi sovellusten käyttäjiä ja ylläpitää sekä kehittää erilaisia toimintoja. Kaikki IT:n tekeminen tuottaa lisäarvoa, joka tähtää asiakastyytyväisyyden parantamiseen, Jukarainen kuvailee.
Kun Fimlab siirtyy uusiin järjestelmiin tai yritys laajenee ja ohjelmisto otetaan käyttöön uudessa toimipisteessä, IT:llä on prosessissa tärkeä rooli. Yrityksen voimakas kasvuvaihe ja toimintakulttuurin kehittyminen on vaikuttanut myös siihen, miten tietojärjestelmiä hallinnoidaan, jalkautetaan ja uudistetaan.
– IT liittyy kaikkiin Fimlabin prosesseihin, tilaustenhallinnasta eli lähetteistä näytteenottopalveluihin ja diagnostiikkaan sekä tulosten välitykseen. Työssämme on monta kerrosta: omia järjestelmiä ja teknologiaa, kumppaneilta hankittuja järjestelmiä, eri järjestelmien integraatioita ja viestiliikennettä, palvelimia ja tietokantoja sekä tietoturva-asioita. Pyöritämme laajaa ekosysteemiä, jossa avainasemassa ovat osaava henkilöstö ja toimivat kumppanuudet muiden toimijoiden kanssa, Jukarainen kertoo.
Sujuva asiakaskokemus tietohallinnon ponnistelujen tavoitteena
Tietohallinto-osastolla on yleensä käynnissä useita kehitysprojekteja samanaikaisesti. Projekteja on laidasta laitaan ja niiden etenemistä seurataan tiiviisti. Tekeminen on harvinaisen monipuolista ja tarjoaa myös hienoja mahdollisuuksia työntekijöille ja harjoittelijoille.
– Emme Fimlabissa ainoastaan päivitä laboratorioiden järjestelmiä, vaan uudistamme koko laboratorion tapaa toimia. Me emme voi vain ylläpitää samaa vuodesta toiseen, vaan laboratoriokentän muutoksien myötä myös meidän tulee kehittyä koko ajan, Fimlabin kehitysjohtaja Esa Kärkäs sanoo.
Fimlabin käyttämien järjestelmien läpi kulkee vuosittain yli 20 miljoonaa tutkimusta, mikä tarkoittaa valtavaa datamäärää. Kuluttajille järjestelmän onnistunut digitalisaatio näkyy, kun tutkimusten tulokset saapuvat omaan matkapuhelimeen tekstiviestillä pian näytteenoton jälkeen.
– Sujuva asiakaskokemus on myös IT:n ponnisteluiden tavoitteena. Yhteistyömme muiden Fimlabin ammattilaisten kanssa on tärkeää, jotta kokonaisuus toimii. Tietohallinto-tiimissä toimiminen vaatii hyviä kommunikointitaitoja ja etsimmekin koko ajan riveihimme uusia moniosaajia, Kärkäs summaa.
Bioanalytikern Solveig Nykvist började i början av 2021 som laboratoriearbetsledare i Vasa. Avancemanget från skötare till arbetsledare har krävt uthållighet och intresse för området, men också en ordentlig dos mod.
Nykvist inledde sin karriär i det mikrobiologiska laboratoriet på Vasa centralsjukhus år 2008. Efter några år övergick hon till uppgifter inom kundbetjäning. Efter det väcktes ett intresse för att studera vidare, och Nykvist började studera för en högre yrkeshögskoleexamen vid yrkeshögskolan Novia. Studierna är nu på slutrakan, och examen hägrar inom en nära framtid.
– Jag vill alltid utvecklas och är inte rädd för utmaningar. När jag i vintras fick höra att den här platsen var ledig, kände jag att jag var redo att prova på något nytt. Jag skickade in en ansökan, och här är vi nu, berättar Nykvist glatt.
Övergången från laboratorieskötare till arbetsledare går inte i en handvändning. Lång arbetserfarenhet och mod att ta sig an utmaningar har gjort det lättare att komma in i den nya rollen. Nykvist tycker om människor och interaktion, vilket är till stor hjälp i både kundbetjäning och chefsarbete.
– Jag har fått lära mig mycket främst om personalfrågor. Efter lite inledande svårigheter har ledningsuppgifterna börjat gå bättre. Jag har fått oersättlig hjälp från Fimlabs HR-avdelning: de har utmärkta verktyg och handledning för nya chefer. Jag har också fått stöd av mina egna chefer och kolleger, berättar Nykvist.
Inom Fimlab får man stöd av kolleger
Laboratorierna vid Vasa centralsjukhus anslöt sig till Fimlab år 2020. För Nykvist innebar det en stor positiv förändring i arbetet.
– På centralsjukhuset var vi en separat liten yrkesgrupp bland sjukskötarna och läkarna. Nu är alla mina kolleger folk inom laboratoriebranschen, vilket har gett en ny dimension i arbetet. Alla har en gemensam förståelse för olika saker, och det är lätt att få hjälp, berättar Nykvist.
Laboratoriebranschen är krävande, och Nykvist kan därför varmt rekommendera den till unga eller personer som överväger att byta bransch. Som bioanalytiker måste man ha breda kunskaper, och man måste förstå varför man gör det som man gör. För att få ett tillförlitligt resultat måste man kunna göra korrekt preanalys och tolka prover rätt.
– Jag tycker om laboratoriebranschen för att den är så mångsidig. Jag får arbeta med både människor och apparater. Exempelvis diagnostik kräver stor noggrannhet och omfattar mycket manuellt arbete. Inom kundbetjäningen får man däremot möta människor och deras glädje och sorger, beskriver Nykvist.
Bioanalyytikko Solveig Nykvist aloitti vuoden 2021 alussa laboratoriotyönjohtajana Vaasassa. Eteneminen hoitajasta työnjohtajaksi on vaatinut paitsi sitkeyttä ja innostusta alaan, myös aimo annoksen rohkeutta.
Nykvist aloitti työuransa Vaasan keskussairaalan mikrobiologian laboratoriossa vuonna 2008. Muutaman vuoden jälkeen hän siirtyi asiakaspalvelun puolelle. Sitten syttyi kipinä jatko-opintoihin, ja Nykvist aloitti ylemmän AMK-tutkinnon opinnot ammattikorkeakoulu Noviassa. Opinnot ovat nyt loppusuoralla, ja valmistuminen häämöttää lähitulevaisuudessa.
– Haluan kehittyä jatkuvasti, enkä pelkää haasteita. Kun kuulin viime talvena, että paikka on auki, tunsin olevani valmis yrittämään uudessa tehtävässä. Laitoin rohkeasti hakemuksen sisään, ja tässä ollaan nyt, Nykvist hymyilee.
Siirtyminen laboratoriohoitajasta työnjohtajaksi ei käy käden käänteessä. Pitkä työkokemus ja rohkeus ottaa vastaan haasteita ovat auttaneet uuden roolin omaksumisessa. Nykvist pitää ihmisistä ja vuorovaikutuksesta, mistä on paljon apua sekä asiakaspalvelussa että esihenkilön työssä.
– Eniten opittavaa on ollut henkilöstöasioissa. Alkukankeuden jälkeen johtamiseen liittyvät tehtävät ovat alkaneet luonnistua paremmin. Olen saanut korvaamatonta apua Fimlabin HR-osastolta: heillä on erinomaisia työkaluja ja valmennuksia uusille esihenkilöille. Myös oma esihenkilöni ja kollegani ovat tukeneet minua, Nykvist kiittää.
Fimlabissa voimaa kollegoista
Vaasan keskussairaalan laboratoriot liittyivät Fimlabiin vuonna 2020. Se merkitsi Nykvistille ammatillisesti isoa muutosta positiiviseen suuntaan.
– Keskussairaalassa olimme oma erillinen, pieni ammattiryhmämme sairaanhoitajien ja lääkäreiden joukossa. Nyt kaikki kollegat ovat laboratorioalan ihmisiä, mikä on tuonut työhön uutta ulottuvuutta. Kaikilla on yhteinen ymmärrys asioista, joten apua voi saada helposti, Nykvist kehuu.
Laboratorioala on vaativaa, minkä vuoksi Nykvist voi lämpimästi suositella sitä nuorille tai alan vaihtoa harkitseville. Bioanalytiikkaa pitää osata laaja-alaisesti, ja on oltava ymmärrys, miksi mitäkin tehdään. Luotettavan tuloksen saamiseksi on osattava tehdä oikeaa preanalytiikkaa ja tulkittava kokeita oikein.
– Pidän laboratorioalasta sen monipuolisuuden vuoksi, sillä siinä saa tehdä töitä sekä ihmisten että laitteiden kanssa. Esimerkiksi diagnostiikka vaatii erityistä tarkkuutta ja sisältää paljon käsityötä. Asiakaspalvelussa saa puolestaan kohdata ihmisiä iloineen ja suruineen, Nykvist luonnehtii.
Lahden keskustassa sijaitseva näytteenottokeskus Fimlab Aleksanteri palvelee ajanvarausasiakkaita tulevana lauantaina 20.11.2021 klo 7.30–13.
Näytteenotossa voi asioida tällöin ajanvarauksella sekä verikoe- että EKG-tutkimuksissa. Vuoronumeroasiointi ja Nopsa-palvelu eivät ole tällöin käytössä.
Koronanäytteenottajat tekevät yhteiskunnallisesti merkityksellistä työtä, johon kukaan ei vielä pari vuotta sitten ollut osannut varautua. Näytteenottopisteiden arki on rutinoitunut, mutta yhä testattavaksi tulee asiakkaita, joille koronatesti tehdään ensimmäisen kerran.
Tarja Heikkisellä on takana pitkä ura laboratoriossa Heinolassa. Työhön on kuulunut lähinnä sydänfilmien ottamista, joskin Fimlabin myötä toimenkuva on monipuolistunut. Kun koronatartuntoja alkoi keväällä 2020 tulla, Tarjaa pyydettiin töihin koronanäytteenottoon.
– Vastasin ensin kieltävästi, koska ajattelin etten osaa hypätä uuteen rooliin. Toukokuussa esimies ehdotti asiaa uudelleen ja totesin, että hyvä on, näin tehdään, Tarja muistelee.
Tarja kehuu saamaansa perehdytystä työhön. Työstä näytteenottajana on tullut lopulta varsin mieluisa, vaikka alku jännittikin. Aiempaan työhön verrattuna Tarja saa myös olla enemmän vuorovaikutuksessa asiakkaiden kanssa, mikä on edesauttanut viihtymistä. Etenkin lasten kanssa työskentely on ollut mieluisaa.
– Näytteenottoon saapuvat ihmiset ovat yleensä varsin kiitollisia saamastaan palvelusta ja palaute on pääasiallisesti myönteistä, Tarja kertoo.
Turvallinen työ epävarmoina aikoina
Tampereen Hakametsän drive-in-koronanäytteenotossa työskentelevä Heli Sinisaari siirtyi koronanäytteenottajaksi aiemmasta työstään Fimlabin Nokian laboratoriosta elokuussa 2020. Nokialla hän oli tottunut ottamaan verinäytteitä, sydänfilmejä ja ohjaamaan spirometriatutkimuksia. Vaikka vielä tuolloin näytteenoton arjessa oli monia epäselvyyksiä esimerkiksi suojautumisesta, Heli otti tehtävän innolla vastaan.
– Minulla oli hyvin turvallinen olo, vaikka ajat olivatkin epävarmoja. Osa asiakkaista sen sijaan jännittää näytteenottoa edelleen, sillä joka päivä drive-in-linjalle saapuu ihmisiä, jotka eivät ole ennen olleet koronatestissä, Heli sanoo.
Heli muistuttaakin, että kohtaaminen koronanäytteenottajan kanssa on aina asiakkaalle ainutlaatuinen tilanne. Heli haluaa omalta osaltaan pitää huolta siitä, että jokaisella asiakkaalla on testissä turvallinen olo ja että he saavat tarpeeksi tietoa siitä, miten prosessi etenee.
Vaikka koronanäytteenottajan työ onkin niin sanotusti pätkätyötä, Heli on viihtynyt siinä hyvin. Työt saattavat loppua, jos koronatilanne muuttuu radikaalisti, mutta toistaiseksi testaukselle on vielä runsaasti kysyntää.
– Työn ehdoton suola on ollut tiimi, jossa saan työtä tehdä. Tulemme eri taustoista ja meitä on myös johdettu erinomaisesti, Heli kehuu.
Eturintamassa yhteisen hyvän puolesta
Sekä Heli että Tarja kokevat, että heidän tekemäänsä työtä arvostetaan ja se on merkityksellistä. Molemmilla on ollut vahva tunne siitä, että he haluavat toimia niin sanotusti eturintamassa, kantaa oman kortensa kekoon ison asian puolesta.
– En halua missään nimessä nostaa itseäni ja omaa työpanostani kenenkään yläpuolelle, sillä tämä tehtävä vain nyt sattui eteeni. Olen kuitenkin ylpeä siitä työstä, jota teemme, ja vaikka korona onkin ikävä asia, olen nauttinut tästä haasteesta vielä näin urani ”iltatunteina”, Tarja kuvailee.
Jotta näytteenottajien työ toimii, tarvitaan kaikkien työntekijöiden saumatonta yhteistyötä. Asiakas varaa ajan ensin puhelimitse ja käy testissä, sen jälkeen esimerkiksi Helin tai Tarjan ottama näyte kulkee laboratorioon analysoitavaksi. Kun asiakas saa tuloksensa, näytteenotto on täyttänyt tehtävänsä ja on valmiina palvelemaan seuraavia näytteelle tulijoita.
Fimlab tarjoaa laboratoriopalveluita yli sadassa toimipisteessä Pirkanmaalla, Kanta-Hämeessä, Keski-Suomessa, Päijät-Hämeessä ja Pohjanmaalla. Näytteenoton arki on toisinaan hektistä, mutta positiivinen palaute motivoi työntekijöitä.
Sadat näytteenottajat palvelevat Fimlabin asiakkaita päivittäin useissa eri toimipisteissä. Näytteenottajien työpäivä alkaa tavallisesti tulevan päivän läpikäynnillä. Hoitajat varmistavat, onko tiedossa esimerkiksi jotain poikkeuksellista, kuten erikoistutkimuksia. Jokaisella työntekijällä on päivän aikana oma roolinsa, mutta työt hoidetaan yhteisvastuullisesti.
Näytteenottajien päivä koostuu yleensä asiakaspalvelusta ja näytteenotosta. Näytteet pakataan lähetettäväksi eteenpäin, minkä lisäksi työtehtäviin voi kuulua vaikkapa saapuvan tavaran purkua tai tarvikkeiden pakkaamista ammattilaisasiakkaille. Joissakin toimipisteissä tehdään lisäksi potilastutkimuksia ja näytteiden analysointia. Jotta arki sujuisi mahdollisimman jouhevasti, laboratorion työntekijöiden tukena toimii palvelupäällikkö.
Yksi Fimlabin pohjoisen toimialueen kolmesta palvelupäälliköstä on Tarja Tick-Sinkkilä. Hänen tehtävänään on huolehtia siitä, että palvelu pelaa niin kuluttaja-asiakkaiden kuin ammattilaisasiakkaidenkin kohdalla. Tiivis yhteistyö näytteenottajien kanssa on avainasemassa.
– Teen kaikkeni, jotta hoitajien työ sujuisi ongelmitta. Huolehdin tehtävänjaosta ja ratkon erilaisia ongelmatilanteita, jotta hoitajat voivat keskittyä olennaiseen. Pyrin olemaan heille tukena ja apuna tilanteen vaatimusten mukaan. Tämä vaatii meiltä kaikilta vuorovaikutustaitoja ja avoimuutta, Tick-Sinkkilä kuvailee.
Fimlabilla hyvä maine työnantajana
Palvelupäällikön arki pitää sisällään niin suunnittelua kuin käytännön ongelmien ratkomista. Jos toimipisteen resurssit ovat esimerkiksi joskus vajaat, Tick-Sinkkilä saattaa käydä keskustelemassa vuoroaan odottavien asiakkaiden kanssa ennen varsinaista näytteenottoa.
– Kun kerromme asiakkaille, että aikataulu on viivästynyt, negatiivinen palaute hoitajille vähenee merkittävästi.
Pääasiallisesti näytteenottajien saama palaute on positiivista. Palaute tulee yleensä suoraan asiakkailta näytteenoton yhteydessä. Myös vahva luottamus kollegoihin ja koko työyhteisöön motivoi työntekijöitä. Fimlabin maine hyvänä työnantajana on kiirinyt myös niin, että jo työhakemuksessa joku saattaa mainita sen.
– Kun luen työhakemuksen, josta huokuu aito tahto päästä mukaan juuri meidän tiimiimme, tiedän tehneeni myös omalta osaltani työni hyvin, Tick-Sinkkilä sanoo.
Opiskelijaohjauksella merkittävä rooli laboratorion arjessa
Rekrytoinnista puhuttaessa katse kääntyy opiskelijoihin. Opiskelijoilla ja opiskelijanohjauksella on Tarja Tick-Sinkkilän mukaan koko ajan merkittävämpi rooli Fimlabin ja laboratorioiden arjessa juuri rekrytoinnin näkökulmasta.
– Opiskelijaohjaus on meillä luonteva ja tärkeä osa arkea. Kun opiskelijat on otettu vastaan hyvin, he kokevat olevansa osa Fimlabin tiimiä ja tulevat myöhemmin mielellään töihin meille, Tick-Sinkkilä kertoo.
Onnistuneesta opiskelijanohjauksesta on kiittäminen Fimlabin motivoituneita opiskelijavastaavia. Fimlabissa opiskelija saa käytännössä saman perehdytyksen kuin uusi työntekijä. Lisäksi opiskelijoiden henkilökohtaiset oppimistavoitteet tehdään kaikille tutuiksi, ja palautetta annetaan säännöllisesti.
– Haluamme tarjota mahdollisimman hedelmällisen harjoittelun jokaiselle opiskelijalle, Tick-Sinkkilä toteaa.
Fimlabin työntekijöille on tarjolla monenlaisia mahdollisuuksia kehittyä ja muokata työstä itselle mieluisaa. Tarjolla on säännöllisesti esimerkiksi erilaisia vastuutehtäviä, asiantuntijatehtäviä ja pilotointimahdollisuuksia. Jos intoa vain löytyy, työntekijälle voi olla tarjolla jotain uutta ja erilaista.
– Kerron erilaisista mahdollisuuksista työntekijöille ja välitän myös heidän toiveensa eteenpäin.
Lahden keskustassa sijaitseva näytteenottokeskus Fimlab Aleksanteri palvelee ajanvarausasiakkaita tulevana lauantaina 11.9.2021 klo 7.30–13.
Näytteenotossa voi asioida tällöin ajanvarauksella sekä verikoe- että EKG-tutkimuksissa. Vuoronumeroasiointi ja Nopsa-palvelu eivät ole tällöin käytössä.
Fimlabin Kurun laboratorio palvelee alueen asiakkaita 30.8.-30.9.2021 välisenä aikana parittomina viikkoina maanantaisin ja keskiviikkoisinklo 7.30-13.30.
Kurun laboratorio palvelee ainoastaan ajanvarauksella. Ajan voi varata sähköisesti osoitteessa fimlab.fi/ajanvaraus tai puhelimitse 010 808 515 arkisin klo 7–18. Vuoronumerolla voi asioida, jos hoitoyksikkö on pyytänyt tutkimukset päivystyksenä tai jos hakee tarvikkeita kotinäytteenottoa varten tai palauttaa näytteitä.
Fimlabin Kurun laboratorio palvelee asiakkaita osoitteessa Kisatie 1, 34300 Kuru.
Fimlabin oppilaitosyhteistyö tarkoittaa sekä harjoittelupaikkojen tarjoamista että koulutuksen kehittämistä. Tammikuussa 2022 alkaa Jyväskylässä jälleen bioanalyytikkokoulutus, jonka järjestämisessä Fimlab on ollut tiiviisti mukana.
Bioanalyytikon tutkinto-ohjelman järjestäminen useamman vuoden jälkeen Jyväskylässä pohjautuu vahvasti käytännön tarpeeseen – bioanalyytikkoja tarvitaan Suomessa lisää. Fimlabilla ollaan tyytyväisiä koulutuksen alkamisesta. Fimlabin HR Partner Jaana Piikkilä avaa koulutuksen käytännön toteutusta:
– Bioanalyytikon koulutus toteutetaan yhteistyössä Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) ja Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) kanssa. Osa koulutuksesta toteutetaan lähiopetuksena Jyväskylässä sekä Tampereella ja osa ajan hengen mukaisesti virtuaalisesti.
Fimlab tarjoaa harjoittelupaikkoja erityisesti laboratorio- ja näytteenottopuolelle. Bioanalyytikon koulutus sisältää myös esimerkiksi kliinistä fysiologiaa, jonka harjoittelut tehdään yhteistyössä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa.
– Lähes kaikki opiskelijat tulevat kuitenkin Fimlabille harjoitteluun jossakin vaiheessa opintojaan, Piikkilä jatkaa.
Harjoittelupaikasta työpaikka
Harjoittelusta on luonteva siirtyä työhön samaan paikkaan. Fimlabilla on tästä vakuuttavaa numerodataa viime vuosilta. Vuonna 2020 Fimlabilla oli 126 harjoittelijaa, joista 86 on työllistynyt Fimlabille joko vakituiseen tai määräaikaiseen työsuhteeseen tai vaihtoehtoisesti kesä- tai keikkatöihin.
– Kun opiskelija on ollut meillä harjoittelussa, ja Fimlab on hänelle jo tuttu, myös töiden aloittaminen meillä on helpompaa, Piikkilä perustelee.
– Fimlabilla oman osaamisen syventämiseen tai laajentamiseen on monia mahdollisuuksia, omien kiinnostuksenkohteiden mukaan. Halusitpa erikoistua työssäsi pieneen osa-alueeseen tai saada paljon vaihtelua ja monipuolisuutta työhön, tai jos toive on elämäntilanteen mukaan vaihtaa maisemaa, isossa ja monipaikkaisessa organisaatiossa löytyy erilaisia vaihtoehtoja. Fimlab on erinomainen työpaikka bioanalyytikolle, summaa Piikkilä.
Jyväskylän bioanalyytikkokoulutus alkaa tammikuussa 2022. Haku koulutukseen tapahtuu syksyn yhteishaussa 1.-15.9.2021.Lue lisää >>
