YAMK-tutkinto antoi eväät laboratoriotyön kehittämiseen
Fimlabin asiantuntijahoitaja Kirsi Soppa ja laboratoriohoitaja Tiina Hakala saivat viime syksynä päätökseen ylemmät ammattikorkeakouluopintonsa Tampereen ammattikorkeakoulussa. Kliinisen asiantuntijan opintolinjalta valmistuneet Soppa ja Hakala ovat motivoituneita kehittämään laboratoriotyötä saamillaan opeilla.
Hakala oli ennen opintojaan työskennellyt Hämeenkyrössä asiakaspalvelussa useita vuosia. Halu päästä kehittämään itseään johti päätökseen hakea opiskelupaikkaa ja opintovapaata.
– Opiskelu oli innostava ponnahduslauta uuteen vaiheeseen. Nyt toivon, että pääsen jossain vaiheessa panostamaan laboratoriotyön kehittämiseen ja suunnitteluun, Hakala kertoo.
Hakala suoritti TAMKissa tuplaurakan: kliinisen asiantuntijan tutkinnon lisäksi hän hankki myös ammatillisen opettajan pätevyyden. Valmistumisensa jälkeen Hakala on siirtynyt Tampereelle kemian laboratorioon kolmivuorotyöhön.
Soppa on pitkän uransa aikana peruslaboratoriotyön ohella perehdyttänyt ja kouluttanut kollegoita sekä tehnyt laadunarviointia ja toiminut vastuuhoitajana yli kymmenen vuotta. YAMK-opintojen jälkeen työnkuva muuttui vastuuhoitajasta asiantuntijahoitajaksi.
– Opintojen myötä sain päivitettyä tiedonhankintataitoni 2020-luvulle. Sain laajemman perspektiivin siitä, kuinka laboratorio toimii eri erikoisaloilla, kuvailee hematologialla lähes 25 vuotta työskennellyt Soppa.
Laboratorioalan kokonaisymmärrys kasvoi
Opintojen aikana Soppa ja Hakala saivat etäisyyttä omaan työhönsä ja uusia kontakteja muihin kollegoihin. Uuden ammatillisen verkoston kasvattaminen avasi silmiä monille oivalluksille.
– Koulutuksen parhaimpia anteja olivat yhteiset opintojaksot muiden ammattikorkeakoulujen kanssa. Silloin pääsi verkostoitumaan Helsingissä, Oulussa, Turussa ja Kuopiossa opiskelevien bioanalyytikkojen kanssa. Oli hyödyllistä kuulla, miten muualla tehdään asioita ja ratkaistaan ongelmia, Hakala mainitsee.
Opinnoissa sai myös näkymän kansainväliseen yhteistyöhön ja sen merkitykseen laboratorioalan kehittämisessä. Kaiken kaikkiaan kokonaisvaltainen ymmärrys laboratorioalasta kasvoi valtavasti.
– Laboratoriohoitajat tarvitsevat työssään sekä vankan teoriaosaamisen että käytännön taidot. Opiskellessa oli hienoa saada syventyä tieteellisiin artikkeleihin, joiden lukemiseen ei työn ohella olisi ollut aikaa, Soppa kertoo.
YAMK-opinnoissa oli mahdollista valita oman alan opintojaksojen lisäksi myös muita, itseä kiinnostavia kursseja. Soppa opiskeli muun muassa projektinhallintaa ja tietojohtamista, ja Hakala osallistui muun muassa HR-johtamisen ja talousperusteiden kursseille. Intensiivisen opiskelun jälkeenkään halu oppia uutta ei sammunut – molemmille naisille jäi kytemään palo opiskella vielä lisää.
Uutta: Fimlab-mobiilisovellus on julkaistu Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen asiakkaiden käyttöön
Fimlab-mobiilisovellus on nyt julkaistu Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen kuluttaja-asiakkaillemme.
Fimlabin näytteenottotoimipisteiden asiakkaat Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä voivat nyt tarkastella yleisimpien laboratoriotutkimustensa tuloksia omasta puhelimestaan tai muusta mobiililaitteestaan lataamalla käyttöönsä Fimlab-mobiilisovelluksen.
Sovellus on tietoturvallinen käyttää: siihen kirjaudutaan ja tuloksia pääsee tarkastelemaan vain henkilökohtaisilla pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella.
Mobiilisovellus on ladattavissa Applen ja Googlen sovelluskaupoista nimellä ”Fimlab”. Sovelluksen lataaminen ja käyttö on ilmaista. Laboratoriotulokset näkyvät sovelluksessa vuoden.
Fimlab-mobiilisovellus toimii aluksi Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen alueilla, myöhemmin palvelu tulee laajenemaan myös muille Fimlabin alueille. Tiedotamme tästä erikseen, kun laajeneminen on ajankohtaista.
Lisätietoja mobiilisovelluksesta
Lue lisää Fimlab-mobiilisovelluksesta täältä.
Miten sovellusta käytetään? Katso käyttöohjeet täältä.
Toimipisteiden poikkeavat aukioloajat kesällä 2022
Pirkanmaa:
Juupajoki
Juupajoen laboratorio | suljettu 27.6. – 31.7. |
Jämsän ja Kuhmoisten alue
Länkipohjan laboratorio | suljettu 20.6. – 31.7. |
Kuoreveden laboratorio | suljettu 27.6. – 31.7. |
Koskenpään laboratorio | suljettu 20.6. – 31.8. |
Jämsänkosken laboratorio | suljettu 27.6. – 31.7. |
Kangasalan alue
Luopioisten laboratorio | suljettu 27.6. – 7.8. |
Sahalahden laboratorio | suljettu 27.6. – 7.8. |
Kihniö
Kihniön laboratorio | suljettu 4. – 31.7. |
Sastamalan alue
Punkalaitumen laboratorio | suljettu 6.6. – 3.7. |
Mouhijärven laboratorio | suljettu 18.7 .- 4.9. |
Tampere
Linnainmaan laboratorio | suljettu 27.6. – 7.8. |
Hervannan laboratorio | suljettu 27.6. – 7.8. |
Lielahden laboratorio | suljettu toistaiseksi |
Tesoman laboratorio | suljettu 27.6. – 7.8. |
Kämmenniemen laboratorio | suljettu 4. – 31.7. |
Vesilahti
Vesilahden laboratorio | 9.5. – 31.7. avoinna vain tiistaisin |
Ylöjärven alue
Kurun laboratorio | suljettu 4. – 31.7. |
Keski-Suomi:
Huhtasuon laboratorio | 27.6.- 5.8. avoinna vain keskiviikkoisin, suljettu 4. – 15.7. |
Konginkankaan laboratorio | suljettu 27.6. – 31.7. |
Konneveden laboratorio | 27.6. – 31.7. suljettu maanantaisin |
Lievestuoreen laboratorio | 1. – 26.6. suljettu perjantaisin, suljettu 27.6. – 31.7. |
Petäjäveden laboratorio | 27.6. – 31.7. suljettu keskiviikkoisin |
Sumiaisten laboratorio | suljettu 27.6. – 31.7. |
Suolahden laboratorio | suljettu 27.6. -31.7. |
Säynätsalon laboratorio | suljettu 27.6. – 29.7. |
Tikkakosken laboratorio | 27.6. – 29.7. avoinna vain torstaisin |
Toivakan laboratorio | 27.6. – 31.7. suljettu torstaisin |
Uuraisten laboratorio | suljettu 27.6. – 29.7. |
Kanta-Häme:
Hauhon laboratorio | suljettu 20.6. – 10.7. |
Kalvolan laboratorio | suljettu 20.6. – 10.7., suljettu perjantaisin 15.7.-5.8. |
Rengon laboratorio | suljettu 20.6. – 10.7. |
Lopen laboratorio | 8.7.-5.8. suljettu perjantaisin |
Päijät-Häme:
Hartolan laboratorio | 27.6. – 24.7. avoinna maanantaisin ja torstaisin. Suljettu 7.7. ja 14.7. |
Myrskylän laboratorio | suljettu 27.6. – 7.8. |
Pukkilan laboratorio | suljettu 27.6. – 7.8. |
Vesikansan laboratorio | suljettu 27.6. – 7.8. |
Pohjanmaa:
Korsnäsin laboratorio | suljettu 20.6. – 14.8. |
Mustasaaren kylävastaanotot (Sulva, Helsingby, Koivulahti ja Raippaluoto) | suljettu 6.6. – 28.8. |
Selkämeren laboratorio (Kristiinankaupunki) | avoinna 4. – 31.7. ma-pe klo 7.30 – 13 |
Vöyrin laboratorio | suljettu 20.6. – 14.8. |
Vähäkyrön laboratorio | suljettu 20.6. – 14.8. |
Muut toimipisteemme toimivat kesällä normaalisti. Ajantasaiset aukioloajat osoitteesta fimlab.fi/toimipisteet-ja-aukioloajat.
Ajanvaraus: netissä fimlab.fi/ajanvaraus tai soittamalla numeroon 010 808 515 arkisin ma-pe klo 7-18 (Pirkanmaa, Kanta-Häme, Keski-Suomi, Päijät-Häme). Pohjanmaalla ajanvaraus numerosta 06 213 1626 arkisin ma-pe klo 7-15.
Tampere: Fimlabin koronanäytteenotto Nekalassa siirtyy UpWeGo:lle 2.5.2022
Fimlab on kilpailuttanut koronanäytteenoton Tampereella. Maanantaista 2.5.2022 alkaen Nekalan koronanäytteenottopisteessä näytteenottoa tekee UpWeGo.
Ajanvarauskäytäntö koronanäytteenottoon ei muutu. Nekalan näytteenottopisteessä otetut näytteet analysoidaan edelleen Fimlabissa, ja vastaus tulee tekstiviestillä tuloksen valmistuttua.
Nekalan koronanäytteenottopiste palvelee asiakkaita 2.5.2022 alkaen ma-pe 8-20 ja la-su 10-18 osoitteessa Viinikankatu 44 G.
Koronanäytteenottoon tulo vaatii aina lähetteen ja ajanvarauksen.
Päijät-Häme: Fimlab Aleksanterissa gynekologisten seulontanäytteiden ottoa 30.4. ajanvarauksella
Lahden keskustassa sijaitseva näytteenottokeskus Fimlab Aleksanteri palvelee gynekologisten seulontanäytteiden ajanvarausasiakkaita lauantaina 30.4. klo 7–13.15.
Vuoronumeroasiointi ei ole tällöin käytössä.
Pohjanmaa: Vaasan keskussairaalan laboratorio muuttaa 29.4.2022
Vaasan keskussairaalan poliklinikkalaboratorio muuttaa perjantaina 29.4.2022 sairaalan sisällä Y1-lohkoon. Laboratorion toiminta uusissa tiloissa alkaa maanantaina 2.5.2022.
Uudet tilat sijaitsevat röntgenin vieressä päivystysosastoa vastapäätä.
Nykyiset laboratorion väistötilat sairaalan D1-lohkossa palvelevat asiakkaita 29.4.2022 klo 12 saakka.
Vaasan keskussairaalan laboratorio palvelee asiakkaita ainoastaan ajanvarauksella arkisin klo 7–15. Vain päivystysasiakkaat palvellaan vuoronumerolla.
Fimlab ei ole perjantaina 1.4. alkavan lakon piirissä
Perjantaina 1.4.2022 alkava, terveydenhuoltoa laajasti Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa koskeva lakko ei koske Fimlabin työntekijöitä. Fimlabin toimipisteet ja polikliininen näytteenotto palvelevat normaalisti. Myös Tampereen koronanäytteenottotoiminta Nekalassa jatkuu ennallaan.
Fimlab voi tarjota unelmien harjoittelupaikan myös IT-alan opiskelijalle
Fimlab tarjoaa harjoittelupaikan vuosittain yli sadalle opiskelijalle. Suurin osa harjoittelupaikoista sijoittuu laboratorio- ja näytteenottopuolelle, mutta paikkoja on tarjolla myös IT-alan opiskelijoille, sillä Fimlab on myös teknologian moniosaaja.
Sara Kopsa aloitti harjoittelijana Fimlabin riveissä viime vuoden toukokuussa. Tieto- ja viestintätekniikan insinööriopiskelijalle harjoittelupaikka automaatiotestauksen parissa oli mieleinen, ja hän päätyi tekemään myös opinnäytetyönsä Fimlabille.
Vaikka automaatiotestaus oli Kopsalle vain etäisesti tuttua, oppi tarttui nopeasti.
– Minuun ei kohdistettu paineita, ja sain opetella uutta rauhassa. Pääsin järjestelmästä nopeasti kärryille ja sain myös apua ja juuri sopivia tehtäviä kehittyäkseni nopeasti, Kopsa kuvailee.
Myös Fimlabin IT-projektijohtaja Tarmo Jukarainen painottaa, että harjoittelijoille pyritään tarjoamaan mielekästä tekemistä, mikä hyödyttää samalla Fimlabia.
– Meillä opiskelija näkee työelämää ja pääsee kehittämään rauhassa omia taitojaan. Olemme panostaneet viime aikoina erityisesti testiautomaatioon, ja varmistamme erilaisten ohjelmistojen laadun automaatiotesteillä. Sara tuli tähän prosessiin mukaan suoraan koulusta, mutta hänen työpanoksensa on ollut todella tärkeä ja hyöty laadunvalvonnan kehittämiseksi konkreettinen, Jukarainen kehuu.
Lisää harjoittelijoita kaivataan mukaan
Fimlab on laboratoriopalveluiden ohella teknologiayritys, joka kehittää itse osan omista järjestelmistään ja ohjelmistoistansa. Mukaan kehitykseen kaivataan myös uusia tekijöitä, ja harjoittelu onkin yksi kanava uusien osaajien löytämiseksi. Monet harjoittelijat tai lopputyönsä Fimlabille tehneet ovat valmistumisensa jälkeen jatkaneet töitä tutuksi tulleessa organisaatiossa.
Harjoittelijalta odotetaan Jukaraisen mukaan halua oppia sekä sopivaa teknistä pohjaa, kuten opintoja alalla. Harjoittelijan työtehtävät ovat oikeita kehitystehtäviä, jotka edistävät parhaimmillaan koko organisaation toimintaa. Harjoittelijalle annetaan mahdollisuus kehittyä juuri niillä osa-alueilla, jotka itseä eniten kiinnostavat.
– Minulla oli koko harjoittelun ajan tunne, että minuun luotettiin ja sain vapauden tehdä töitä omalla tyylilläni. Fimlabin käyttämien järjestelmien moniulotteisuus tuli yllätyksenä, mutta opin paljon uutta. Oli hienoa, että tekemälläni teknisellä työllä oli konkreettinen hyöty koko organisaatiolle, Kopsa sanoo.
Jukarainen on kokonaisuudessaan tyytyväinen Kopsan harjoittelupanokseen. Kopsa yllätti positiivisesti kyvyllään ottaa vaikeammatkin kokonaisuudet nopeasti haltuun.
– Kaipaamme myös jatkossa Saran kaltaisia motivoituneita ja oppimishaluisia opiskelijoita harjoittelijoiksi. Olemme myös teknologiatalo, jolla on monipuolisia mahdollisuuksia innokkaille opiskelijoille! Jukarainen kiteyttää.
Mobiilinäytteenotto helpottaa näytteenottajien arkea – Uuden ohjelman kehittäminen oli tietohallinnon taidonnäyte
Mobiilinäytteenotto helpottaa näytteenottajien arkea monella tavalla. Uuden järjestelmän kehittämisessä on kuultu niin ohjelman varsinaisia käyttäjiä kuin sovellusasiantuntijoita.
Sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla otetaan vuosittain valtava määrä erilaisia näytteitä. Tähän asti näytteenotot osastokierroilla on toteutettu niin, että vanhasta järjestelmästä on tulostettu kullekin osastokierrolle tilattujen tutkimusten näytetarrat etukäteen ja niiden mukaisesti lähdetty hakemaan näytteet. Näin tarroihin on jäänyt tulostushetken aika, vaikka näyte onkin otettu vasta myöhemmin.
Nyt vanhaa järjestelmää ollaan korvaamassa uudella, mobiilinäytteenotoksi kutsutulla ohjelmalla. Uusi ohjelma on otettu käyttöön jo Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen alueilla kaikissa Fimlabin toimipisteissä, joissa on vuodeosastoja ja osastonäytteenottoa. Tavoitteena on laajentaa mobiilinäytteenotto koko Fimlabin alueelle.
Mobiilinäytteenotto toimii niin, että jokaisella näytteenottajalla on mukanaan tabletti ja kannettava tulostin, jolla näytetarrat saa tulostettua oikea-aikaisesti. Tabletin osastokiertotyökalu on vaatinut näytteenottohenkilöstöltä uuden toimintatavan opettelua.
– Jo nyt mobiilinäytteenoton on opetellut noin 300 työntekijää. Perehdytys ja toimintatavan muutos on ollut suuri ponnistus niin tietohallinnolta kuin käyttäjiltä. Oppiminen on tapahtunut päivittäisen työn lomassa ja se on onnistunut mielestäni erinomaisesti, Fimlabin IT-palvelupäällikkö Olli Pietilä kertoo.
Pitkä projekti on vaatinut useiden asiantuntijoiden työpanoksen
Pietilän mukaan mobiilinäytteenotosta saatu palaute on ollut positiivista. Vaikka uuden järjestelmän käyttöönottoon liittyykin haasteita, itse toiminnallisuuksiin ollaan oltu tyytyväisiä ja ongelmakohtia on paranneltu sitä mukaa kun niitä on löytynyt.
Mobiilinäytteenoton kehittämisprojekti käynnistyi jo kolme vuotta sitten. Tuolloin alettiin tehdä ensimmäisiä määritelmiä siitä, miten osastonäytteenottoa voitaisiin kehittää ja millainen työkalu näytteenottajia palvelisi parhaiten. Ohjelman toiminnallisuuksista keskusteltiin yhdessä käyttäjien kanssa, minkä jälkeen käyttöliittymäasiantuntija piirsi hahmotelman siitä, miltä sovellus lopulta näyttäisi ja miten se toimisi. Kehitystiimi hoiti varsinaisen koodaustyön.
– Luomassamme osastokiertotyökalussa nähdään osastoittain, kuinka monta potilasta osastolla on, kuinka monta tutkimusta potilaasta on pyydetty ja missä kukin näytteenottaja menee. Kierron etenemistä voidaan seurata reaaliajassa, minkä ansiosta voidaan ohjata vaikkapa apukäsiä osastolle, jossa näytteenotossa meneekin odotettua pidempään, Pietilä kuvailee.
Fimlabin tietohallinnon näkökulmasta projekti on ollut onnistunut, suorastaan taidonnäyte Fimlabin omasta tuotekehityksestä. Projekti on vaatinut useiden eri asiantuntijoiden työpanoksen käyttäjistä koodareihin.
– Matkan varrelle on mahtunut paljon testausta ja dokumentointia, mutta lopullinen tuote on kaiken tuon vaivan arvoinen, Pietilä kehuu.
Bioanalyytikkokoulutus käynnistyy Savonian ja Fimlabin yhteistyönä
Bioanalyytikoista on Suomessa huutava pula. Savonia-ammattikorkeakoulun ja Fimlabin yhteistyössä toteuttama satelliittimuotoinen koulutus tarjoaa mahdollisuuden myös työn ohella opiskeluun.
Savonia-ammattikorkeakoulussa on mahdollista suorittaa bioanalyytikon AMK-tutkinto niin sanottuna satelliittikoulutuksena. Koulutus toteutetaan yhteistyössä Fimlabin kliinisten laboratorioiden kanssa Kanta-Hämeessä ja Päijät-Hämeessä. Opinnot ovat päätoimista päiväopiskelua ja sisältävät läsnäolovelvoitteista opetusta, mutta teoriaopetus tapahtuu etäopetusteknologiaa hyödyntäen. Opintoihin liittyvät harjoittelut suoritetaan Fimlabin toimipisteissä.
Elokuussa 2022 alkava koulutus on jatkoa aiemmalle kokeilulle. Pilottivaiheen bioanalyytikoista osa on jo valmistunut ja loputkin valmistuvat keväällä ja siirtyvät työelämään. Yksi jo valmistuneista on Anne Pönkä. Hän törmäsi koulutukseen sattumalta LAMKin sivuilla ja haki mukaan koulutukseen.
– Vaikka töissä käyvälle ja perheelliselle opintojen alku tuntuikin melko vaativalta, motivaatio pysyi hyvin yllä. Opinnot itsessään olivat todella mielenkiintoisia, ja aiemmasta tietojenkäsittelyn tradenomin koulutuksesta oli hyötyä etenkin etäjärjestelmien hallinnan ja tiedonhaun taitojen näkökulmasta, Pönkä kertoo.
Pönkä pääsi tutustumaan Fimlabiin harjoitteluiden myötä ja hän työllistyikin jo ennen valmistumista talvella 2021. Nyt Pönkä työskentelee Fimlabilla Kanta-Hämeen keskussairaalan diagnostiikassa. Siirtymä opinnoista työelämään kävi Pöngän mukaan sujuvasti.
– Ilman satelliittiopiskelumahdollisuutta en olisi nyt tässä. Asiat etenivät luontevasti, ja opiskelijan näkökulmasta oli mahtavaa, että oppilaitos teki yhteistyötä potentiaalisen tulevaisuuden työnantajan kanssa, Pönkä summaa.
Fimlab kannustaa myös omia työntekijöitä jatkokouluttautumaan
Fimlab tekee yhteistyötä Savonian kanssa, sillä Päijät-Hämeessä ei ole omaa bioanalytiikan koulutusohjelmaa. Tarve uusille osaajille on kasvanut, kun Fimlab on levittäytynyt laajemmalle alueelle. Savonia on toteuttanut eri tutkintoja satelliittitoteutuksella jo pidempään, ja heidän osaamisensa tukee Fimlabin tavoitteita.
– Haluamme olla mukana vaikuttamassa opiskelijoiden kehittymiseen ja siksi tarjoamme myös harjoittelupaikkoja sekä täydellä sydämellä tehtyä ammattitaitoista opiskelijaohjausta. Näin opiskelijat pääsevät tutustumaan meihin työnantajana, ja uusien kollegoiden rekrytoiminen helpottuu etenkin niillä alueilla, joissa bioanalyytikkokoulutusta ei ole, kertoo Fimlabin HR Partner ja oppilaitosyhteyshenkilö Jaana Piikkilä.
Piikkilä muistuttaa, että koulutukseen voivat hakeutua myös jo Fimlabin riveissä työskentelevät. Esimerkiksi näytteenotossa työskentelevä lähihoitaja tai sairaanhoitaja on hyvä esimerkki jatkokoulutukseen lähtijästä. Kouluttautuminen bioanalyytikoksi takaa tällaiselle työntekijälle laajemmat mahdollisuudet sijoittua eri työtehtäviin Fimlabin sisällä, mikä on hyvä ratkaisu niin työntekijän itsensä kuin työantajan kannalta.
Työn ja opintojen yhdistäminen ei ole välttämättä se helpoin ratkaisu, mutta tutkintoon kuuluvat lähiopetusviikot huomioidaan Fimlabin työvuorosuunnittelussa. Kuopiossa suoritettavia lähiopintoviikkoja on lukuvuodessa neljä, ja ne ovat Fimlabin työntekijöille palkallisia vapaita.
– Opiskelijoiden ja omien työntekijöiden ammatillinen kasvu on meille äärimmäisen tärkeää, joten helpotamme opiskelemaan lähtevien työntekijöiden arkea siinä missä voimme, Piikkilä vakuuttaa.
Tietoteknisistä taidoista hyötyä
Lokakuussa 2021 valmistunut Anne Pönkä on alanvaihtaja. Opintojen alussa hän työskenteli vielä vanhassa työssään myyntineuvottelijana, mutta siirtyi myöhemmin kesätöiden kautta Fimlabin työntekijäksi. Opintojen loppuvaiheessa työskentelyn ja opiskelun yhdistäminen helpottui.
– Oppiminen ei kuitenkaan lopu valmistumisen myötä. Olen itse päässyt laajentamaan osaamistani pikkuhiljaa ja tulevaisuudessa saan toivottavasti haastaa itseni aina uudelleen. Alalla on hirveästi mielenkiintoisia työllistymis- ja etenemismahdollisuuksia! Pönkä pohtii.
Muille koulutuksesta kiinnostuneille Pönkä haluaa muistuttaa, että etäopintoja helpottaa, jos omat tietotekniset taidot ovat valmiiksi hyvällä tasolla. Myöskään tukijoukkojen merkitystä ei tule väheksyä.
– Etenkin perheelliselle ja työn ohella opiskeleville on tärkeää, että ympärillä on ihmisiä, jotka tukevat ja auttavat tarvittaessa. Tutkinto ei tule helpolla, mutta se on kaiken vaivan arvoinen, Pönkä päättää.
Elokuussa 2022 alkava koulutus lyhyesti:
- Opiskelu alkaa 29.8.2022. Koko koulutuksen laajuus on 210 opintopistettä ja
opiskeluaika on 3,5 vuotta. - Koulutusohjelma on pääsykokeeton.
- Sitovat ilmoittautumiset polkuopintoihin 23.5.–29.5.2022.
- Lahden ryhmään otetaan kahdeksan ja Hämeenlinnan ryhmään kuusi opiskelijaa.
Ilmoittautuminen koulutukseen on käynnissä 23.5.-29.5.2022 Savonia AMK:n avoimessa koulutuskalenterissa osoitteessa: https://www.savonia.fi/paivita-osaamistasi/avoin-amk-ja-avoin-yamk/koulutuskalenteri/. Hakusivu avataan 23.5.2022 klo 9 ja opiskelijat valitaan koulutukseen ilmoittautumisjärjestyksessä.
Fimlab on myös teknologian moniosaaja
Fimlab tunnetaan monipuolisten laboratoriopalveluiden tarjoajana. Laboratorion prosessien taustalla vaikuttaa merkittävä määrä teknologiaa ja ohjelmistoja. Niiden ylläpidosta ja kehittämisestä vastaa Fimlabin ammattitaitoinen tietohallinto-osasto.
Fimlabin IT-projektijohtaja Tarmo Jukarainen kutsuu työnantajaansa teknologiayritykseksi. Fimlab on myös IT-osaamisen huipputalo, joka kehittää itse omia ohjelmistoja ja teknologiaa, joita laboratorioissa ja näytteenottoprosessissa hyödynnetään.
Kaikki Fimlabin IT-osaaminen ja kehitysprojektit nojautuvat vahvasti Fimlabin visioon ja strategiaan. Tekemisen ytimessä on jatkuva uudistuminen.
– Tehtävämme on varmistaa Fimlabin toimintavarmuus, tukea esimerkiksi sovellusten käyttäjiä ja ylläpitää sekä kehittää erilaisia toimintoja. Kaikki IT:n tekeminen tuottaa lisäarvoa, joka tähtää asiakastyytyväisyyden parantamiseen, Jukarainen kuvailee.
Kun Fimlab siirtyy uusiin järjestelmiin tai yritys laajenee ja ohjelmisto otetaan käyttöön uudessa toimipisteessä, IT:llä on prosessissa tärkeä rooli. Yrityksen voimakas kasvuvaihe ja toimintakulttuurin kehittyminen on vaikuttanut myös siihen, miten tietojärjestelmiä hallinnoidaan, jalkautetaan ja uudistetaan.
– IT liittyy kaikkiin Fimlabin prosesseihin, tilaustenhallinnasta eli lähetteistä näytteenottopalveluihin ja diagnostiikkaan sekä tulosten välitykseen. Työssämme on monta kerrosta: omia järjestelmiä ja teknologiaa, kumppaneilta hankittuja järjestelmiä, eri järjestelmien integraatioita ja viestiliikennettä, palvelimia ja tietokantoja sekä tietoturva-asioita. Pyöritämme laajaa ekosysteemiä, jossa avainasemassa ovat osaava henkilöstö ja toimivat kumppanuudet muiden toimijoiden kanssa, Jukarainen kertoo.
Sujuva asiakaskokemus tietohallinnon ponnistelujen tavoitteena
Tietohallinto-osastolla on yleensä käynnissä useita kehitysprojekteja samanaikaisesti. Projekteja on laidasta laitaan ja niiden etenemistä seurataan tiiviisti. Tekeminen on harvinaisen monipuolista ja tarjoaa myös hienoja mahdollisuuksia työntekijöille ja harjoittelijoille.
– Emme Fimlabissa ainoastaan päivitä laboratorioiden järjestelmiä, vaan uudistamme koko laboratorion tapaa toimia. Me emme voi vain ylläpitää samaa vuodesta toiseen, vaan laboratoriokentän muutoksien myötä myös meidän tulee kehittyä koko ajan, Fimlabin kehitysjohtaja Esa Kärkäs sanoo.
Fimlabin käyttämien järjestelmien läpi kulkee vuosittain yli 20 miljoonaa tutkimusta, mikä tarkoittaa valtavaa datamäärää. Kuluttajille järjestelmän onnistunut digitalisaatio näkyy, kun tutkimusten tulokset saapuvat omaan matkapuhelimeen tekstiviestillä pian näytteenoton jälkeen.
– Sujuva asiakaskokemus on myös IT:n ponnisteluiden tavoitteena. Yhteistyömme muiden Fimlabin ammattilaisten kanssa on tärkeää, jotta kokonaisuus toimii. Tietohallinto-tiimissä toimiminen vaatii hyviä kommunikointitaitoja ja etsimmekin koko ajan riveihimme uusia moniosaajia, Kärkäs summaa.
Arbetsengagemang ger avancemang – från bioanalytiker till arbetsledare
Bioanalytikern Solveig Nykvist började i början av 2021 som laboratoriearbetsledare i Vasa. Avancemanget från skötare till arbetsledare har krävt uthållighet och intresse för området, men också en ordentlig dos mod.
Nykvist inledde sin karriär i det mikrobiologiska laboratoriet på Vasa centralsjukhus år 2008. Efter några år övergick hon till uppgifter inom kundbetjäning. Efter det väcktes ett intresse för att studera vidare, och Nykvist började studera för en högre yrkeshögskoleexamen vid yrkeshögskolan Novia. Studierna är nu på slutrakan, och examen hägrar inom en nära framtid.
– Jag vill alltid utvecklas och är inte rädd för utmaningar. När jag i vintras fick höra att den här platsen var ledig, kände jag att jag var redo att prova på något nytt. Jag skickade in en ansökan, och här är vi nu, berättar Nykvist glatt.
Övergången från laboratorieskötare till arbetsledare går inte i en handvändning. Lång arbetserfarenhet och mod att ta sig an utmaningar har gjort det lättare att komma in i den nya rollen. Nykvist tycker om människor och interaktion, vilket är till stor hjälp i både kundbetjäning och chefsarbete.
– Jag har fått lära mig mycket främst om personalfrågor. Efter lite inledande svårigheter har ledningsuppgifterna börjat gå bättre. Jag har fått oersättlig hjälp från Fimlabs HR-avdelning: de har utmärkta verktyg och handledning för nya chefer. Jag har också fått stöd av mina egna chefer och kolleger, berättar Nykvist.
Inom Fimlab får man stöd av kolleger
Laboratorierna vid Vasa centralsjukhus anslöt sig till Fimlab år 2020. För Nykvist innebar det en stor positiv förändring i arbetet.
– På centralsjukhuset var vi en separat liten yrkesgrupp bland sjukskötarna och läkarna. Nu är alla mina kolleger folk inom laboratoriebranschen, vilket har gett en ny dimension i arbetet. Alla har en gemensam förståelse för olika saker, och det är lätt att få hjälp, berättar Nykvist.
Laboratoriebranschen är krävande, och Nykvist kan därför varmt rekommendera den till unga eller personer som överväger att byta bransch. Som bioanalytiker måste man ha breda kunskaper, och man måste förstå varför man gör det som man gör. För att få ett tillförlitligt resultat måste man kunna göra korrekt preanalys och tolka prover rätt.
– Jag tycker om laboratoriebranschen för att den är så mångsidig. Jag får arbeta med både människor och apparater. Exempelvis diagnostik kräver stor noggrannhet och omfattar mycket manuellt arbete. Inom kundbetjäningen får man däremot möta människor och deras glädje och sorger, beskriver Nykvist.
Fimlab laajenee Pohjanmaalla
Fimlabin toimipisteverkosto Pohjanmaalla laajenee kahdeksan toimipisteen verran, kun Mustasaari, Vöyri ja Närpiö liittyvät osaksi Fimlabia vuoden 2022 alusta alkaen. Liittymisen myötä alueen toimipisteiden nykyinen henkilöstö siirtyy Fimlabin palvelukseen. Toiminnan yhtenäistäminen käynnistyy vuoden 2022 aikana.
Työn imu vie eteenpäin – laboratoriohoitajasta työnjohtajaksi
Bioanalyytikko Solveig Nykvist aloitti vuoden 2021 alussa laboratoriotyönjohtajana Vaasassa. Eteneminen hoitajasta työnjohtajaksi on vaatinut paitsi sitkeyttä ja innostusta alaan, myös aimo annoksen rohkeutta.
Nykvist aloitti työuransa Vaasan keskussairaalan mikrobiologian laboratoriossa vuonna 2008. Muutaman vuoden jälkeen hän siirtyi asiakaspalvelun puolelle. Sitten syttyi kipinä jatko-opintoihin, ja Nykvist aloitti ylemmän AMK-tutkinnon opinnot ammattikorkeakoulu Noviassa. Opinnot ovat nyt loppusuoralla, ja valmistuminen häämöttää lähitulevaisuudessa.
– Haluan kehittyä jatkuvasti, enkä pelkää haasteita. Kun kuulin viime talvena, että paikka on auki, tunsin olevani valmis yrittämään uudessa tehtävässä. Laitoin rohkeasti hakemuksen sisään, ja tässä ollaan nyt, Nykvist hymyilee.
Siirtyminen laboratoriohoitajasta työnjohtajaksi ei käy käden käänteessä. Pitkä työkokemus ja rohkeus ottaa vastaan haasteita ovat auttaneet uuden roolin omaksumisessa. Nykvist pitää ihmisistä ja vuorovaikutuksesta, mistä on paljon apua sekä asiakaspalvelussa että esihenkilön työssä.
– Eniten opittavaa on ollut henkilöstöasioissa. Alkukankeuden jälkeen johtamiseen liittyvät tehtävät ovat alkaneet luonnistua paremmin. Olen saanut korvaamatonta apua Fimlabin HR-osastolta: heillä on erinomaisia työkaluja ja valmennuksia uusille esihenkilöille. Myös oma esihenkilöni ja kollegani ovat tukeneet minua, Nykvist kiittää.
Fimlabissa voimaa kollegoista
Vaasan keskussairaalan laboratoriot liittyivät Fimlabiin vuonna 2020. Se merkitsi Nykvistille ammatillisesti isoa muutosta positiiviseen suuntaan.
– Keskussairaalassa olimme oma erillinen, pieni ammattiryhmämme sairaanhoitajien ja lääkäreiden joukossa. Nyt kaikki kollegat ovat laboratorioalan ihmisiä, mikä on tuonut työhön uutta ulottuvuutta. Kaikilla on yhteinen ymmärrys asioista, joten apua voi saada helposti, Nykvist kehuu.
Laboratorioala on vaativaa, minkä vuoksi Nykvist voi lämpimästi suositella sitä nuorille tai alan vaihtoa harkitseville. Bioanalytiikkaa pitää osata laaja-alaisesti, ja on oltava ymmärrys, miksi mitäkin tehdään. Luotettavan tuloksen saamiseksi on osattava tehdä oikeaa preanalytiikkaa ja tulkittava kokeita oikein.
– Pidän laboratorioalasta sen monipuolisuuden vuoksi, sillä siinä saa tehdä töitä sekä ihmisten että laitteiden kanssa. Esimerkiksi diagnostiikka vaatii erityistä tarkkuutta ja sisältää paljon käsityötä. Asiakaspalvelussa saa puolestaan kohdata ihmisiä iloineen ja suruineen, Nykvist luonnehtii.
Pirkanmaa, Keski-Suomi, Päijät-Häme, Kanta-Häme: Toimipisteiden aukioloajoissa joulun aikaan 2021 tapahtuvat muutokset
Laboratoriotiedote 115/2021 • Pirkanmaa, Kanta-Häme, Keski-Suomi, Päijät-Häme
Pirkanmaa
Juupajoki | |
Juupajoen laboratorio | suljettu 23.12.2021 – 9.1.2022 |
Jämsän ja Kuhmoisten alue | |
Länkipohjan laboratorio | suljettu 27.12.2021 – 7.1.2022 |
Koskenpään laboratorio | suljettu 20.12.2021 – 31.12.2021 |
Jämsänkosken laboratorio | suljettu 23.12.2021 – 31.12.2021 |
Kangasalan alue | |
Luopioisten laboratorio | suljettu 23.12.2021 – 6.1.2022 |
Sahalahden laboratorio | suljettu 23.12.2021 – 6.1.2022 |
Lempäälä | |
Kuljun laboratorio | suljettu 28.2.2022 asti |
Sastamalan alue | |
Punkalaitumen laboratorio | suljettu 27.12.-31.12.2021 |
Mouhijärven laboratorio | suljettu 3.1.-7.1.2022 |
Kiikoisten laboratorio | suljettu toistaiseksi |
Suodenniemen laboratorio | suljettu toistaiseksi |
Tampere | |
Kämmenniemen laboratorio | suljettu 27.12.-31.12.2021 |
Vesilahti | |
Vesilahden laboratorio | 20.12.2021 – 9.1.2022 avoinna tiistaisin |
Ylöjärven alue | |
Kurun laboratorio | suljettu 24.12.2021 – 9.1.2022 |
Keski-Suomi:
Uuraisten laboratorio | suljettu 27.12.2021 – 2.1.2022 |
Lievestuoreen laboratorio | suljettu 27.12.2021 – 9.1.2022 |
Toivakan laboratorio | suljettu 30.12.2021 |
Kanta-Häme:
Rengon laboratorio | suljettu 27.12.2021 – 2.1.2022 |
Päijät-Häme:
Vesikansan laboratorio | suljettu 27.12.2021 – 2.1.2022 |
Hartolan laboratorio | suljettu 27.12.2021 – 2.1.2022 |
Muut toimipisteemme toimivat joulun aikaan normaalisti. Ajantasaiset aukioloajat osoitteesta fimlab.fi.
Ajanvaraus: netissä osoitteessa fimlab.fi tai soittamalla numeroon 010 808 515 maanantaista perjantaihin kello 7.00-18.00.
Anu Mustila, palvelujohtaja
Kehittämispäällikkö koordinoi potilastutkimusten yhtenäisyyttä
Fysiologian palveluilla tarkoitetaan Fimlabissa potilastutkimusten tekoa. Kehittämispäällikkö Sari Paukku-Sani pitää osaltaan huolta siitä, että fysiologian palvelut ovat yhtenäisiä kaikilla Fimlabin toiminta-alueilla.
Fimlab yhdistetään usein perinteisiin laboratoriopalveluihin, joissa potilaasta otetaan esimerkiksi verinäyte. Fimlab tarjoaa kuitenkin myös fysiologian palveluita, joilla tarkoitetaan niin potilastutkimusta kuin tilaaja-asiakkaiden palvelemista esimerkiksi laitevuokrauksen kokonaispalvelun muodossa.
Potilastutkimus on tutkimusta, joka tapahtuu potilaan läsnä ollessa. Esimerkiksi EKG eli sydänfilmi sekä muut elintoimintoja tarkastelevat tutkimukset kuuluvat fysiologian palveluihin. Fysiologian palvelut poikkeavat keskeisin osin Fimlabin muusta toiminnasta, jossa potilaasta otetaan näyte, jonka analysointi ei vaadi potilaan läsnäoloa tai vuorovaikutusta.
Varsinaisten potilastutkimusten toteuttamiseen tarvitaan Sari Paukku-Sanin mukaan laajaa osaamista, laatutietoisuutta ja vuorovaikutustaitoja. Paukku-Sani vastaa Fimlabin fysiologian liiketoiminnasta.
– Teemme tutkimusta, jonka pohjalta terveydenhuollon ammattilaiset voivat arvioida potilaan terveydentilaa ja hoidontarvetta.
Digitaalisuus lisääntyy
Jos potilas haluaa siirtyä yksityisen sektorin palveluntarjoajalta julkiselle puolelle tai toisin päin, hänen tietojansa ei ole perinteisesti saatu siirrettyä palveluntuottajalta toiselle. Tietojen näkyvyyteen on Kanta-palveluiden myötä onneksi tullut muutos.
– Kun potilaalta otetaan esimerkiksi EKG, se siirtyy alueelliseen EKG-järjestelmään ja ensi vuoden puolella on tavoitteena saada se siirtymään myös kansalliseen kuva-aineistoon Kanta-arkistoon. Näin pääsemme vaiheittain eroon papereiden lähettämisestä ja lisäämme digitaalisuutta, Paukku-Sani sanoo.
Paukku-Sanin työtehtäviin kuuluu muun muassa Fimlabin EKG-järjestelmän alueellisen laajenemisen edistäminen. Hänellä on koordinoiva rooli, joten työ on jatkuvaa vuorovaikuttamista ja asioiden eteenpäin viemistä.
– Työni on pitkälti projektityötä ja palvelumuotoilua, eli uusien palveluiden kehittämistä. Viihdyn teknologian ja lääketieteen rajapinnassa ja olen työskennellyt siinä koko urani ajan, aikanaan lääketieteellisen tekniikan diplomi-insinööriksi valmistunut Paukku-Sani kertoo.
Katse tulevaisuuteen
Duodecimin Käypä hoito -suosituksen mukaan suomalaisten yleisimmän pitkäkestoisen rytmihäiriön, eteisvärinän, ilmaantuvuus tulee kasvamaan 2,3-kertaiseksi vuoteen 2060 mennessä. Tämä tarkoittaa entistä suurempaa tarvetta ammattitaitoisille laboratoriohoitajille.
– Yksi tulevaisuuden keskeisimmistä kehittämiskohteista on paikallisen osaamisen varmistaminen. Jatkossa esimerkiksi EKG:n voi ottaa sairaanhoitaja tai lähihoitaja, jotka olemme kouluttaneet potilastutkimusten tekoon. Taidon ja laatuvaatimukset voi oppia, kun siihen on motivaatiota, Paukku-Sani vakuuttaa.
Muina tulevaisuuden kehittämisen painopisteinä hän näkee erilaisten lisäpalvelujen tuottamisen asiakkaille kulloisenkin tarpeen mukaan. Esimerkiksi Fimlabin tilaaja-asiakkaat tarvitsevat yhä enemmän laitevuokrausta esimerkiksi kotisairaalatoimintaan.
– Kun siirrymme uusiin hyvinvointialueisiin, erilaisten kokonaispalveluiden tarve tulee kasvamaan. Me Fimlabissa voimme tarjota terveydenhuollon ammattilaisasiakkaille esimerkiksi erilaisten pitkäaikaisrekisteröintien potilasopastus- ja asetuspalvelua sekä spirometriatutkimuksien tekoa, Paukku-Sani summaa.
Päijät-Häme: Fimlab Aleksanteri palvelee ajanvarauksella lauantaina 20.11.
Lahden keskustassa sijaitseva näytteenottokeskus Fimlab Aleksanteri palvelee ajanvarausasiakkaita tulevana lauantaina 20.11.2021 klo 7.30–13.
Näytteenotossa voi asioida tällöin ajanvarauksella sekä verikoe- että EKG-tutkimuksissa. Vuoronumeroasiointi ja Nopsa-palvelu eivät ole tällöin käytössä.
Kanta-Häme: Hämeenlinnan pääterveysasemalla gynekologisten seulontanäytteiden ottoa 27.11. ja 11.12. ajanvarauksella
Hämeenlinnan pääterveysaseman Fimlabin laboratorio palvelee gynekologisten seulontanäytteiden ajanvarausasiakkaita lauantaina 27.11.2021 ja 11.12.2021 klo 9–15.
Vuoronumeroasiointi ei ole tällöin käytössä.