Suosittelemme maskin käyttöä laboratoriossa asioidessasi, mikäli sinulla on hengitystieinfektion oireita. Saavuthan laboratorioon vasta juuri ennen sinulle varattua aikaa.
Varaa aika puhelimitse
Kanta-Häme, Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Päijät-Häme (Arkisin ma-pe klo 7-18)
Anne Toivasella oli jo pitkään ollut palo päästä työskentelemään IT-järjestelmien parissa. Viime keväänä harras toive toteutui, kun Toivanen aloitti Fimlabin järjestelmäasiantuntijana.
Anne Toivasen kymmenenvuotisen uran varrelle on mahtunut monta erilaista roolia. Valmistuttuaan bioanalyytikoksi vuonna 2012 hän työskenteli useamman vuoden koulutustaan vastaavissa tehtävissä, ensin Ylivieskassa ja Kokkolassa, sekä lopulta Päijät-Hämeessä. Päijät-Hämeessä Toivanen eteni apulaisosastonhoitajaksi.
– Jo apulaisosastonhoitajana työskennellessäni tiesin, että haluan tulevaisuudessa haastaa itseäni lisää. Kun Päijät-Häme liittyi Fimlabiin vuonna 2018, päätin hakea palvelupäälliköksi. Tulin valituksi ja viihdyin työssä, mutta samalla sisimmässäni paloi kiinnostus it-järjestelmiä kohtaan, Toivanen kertoo.
Tänä vuonna Toivanen teki jotain, mistä ei olisi vielä kymmenen vuotta sitten osannut edes haaveilla: hän päätti hakea Fimlabin järjestelmäasiantuntijaksi. Haastatteluiden jälkeen Toivanen tuli valituksi, ja työt Fimlabin tietohallinnossa käynnistyivät helmikuussa 2022.
– Rehellisesti sanottuna en olisi tällaista urapolkua itselleni ennustanut kaikkine työrooleineen. Olen todella ylpeä jokaisesta saavutuksestani ja toivon, että pääsen jatkossakin kokeilemaan kaikkea uutta!
Aiemmasta kokemuksesta on hyötyä
Kun Toivanen haki järjestelmäasiantuntijan tehtävään, hän sai silloiselta esihenkilöltään täyden tuen päätökselleen. Vaikka Toivanen olikin jo Fimlabin työntekijä, hän kävi läpi saman hakuprosessin haastatteluineen kuin muutkin hakijat.
– On aivan mahtavaa, että osaamiseni koettiin tärkeäksi ja minulle annettiin mahdollisuus päästä oppimaan ja haastamaan itseäni lisää.
Sekä bioanalyytikon että palvelupäällikön työt ovat kehittäneet Toivasta tulevaa varten kuin huomaamatta. Kokonaisuuksien hallinta, paineensietokyky, vuorovaikutustaidot ja substanssiosaaminen laboratoriotyöstä osoittautuivat heti alusta alkaen tärkeiksi ominaisuuksiksi uudessa työssä.
– Potilastietojärjestelmät ovat tulleet minulle tutuiksi urani varrella, joten minulla on jonkin verran teknistä osaamista jo valmiiksi. Kuitenkin uudessa roolissani on paljon uuden opettelua, ja se vaatii määrätietoista ja motivoitunutta asennetta, Toivanen sanoo.
Kehitystä koko Fimlabin hyödyksi
Sen lisäksi että Toivasella on asenne kohdillaan, hänelle on ehtinyt muodostua jo laaja yhteistyöverkosto, joka auttaa uudessa työssä. Järjestelmäasiantuntijana hän tarkastelee Fimlabia aivan uudessa valossa. Järjestelmien ja koko organisaation toiminnan kehittäminen ovat keskeinen osa tietohallinnon työntekijöiden arkea.
– On hienoa nähdä, miten saamme tiiminä luotua jotain sellaista, joka hyödyttää kaikkia fimlabilaisia, Toivanen iloitsee.
Toivanen on ollut erittäin tyytyväinen uuteen rooliinsa, ja muutos on tuntunut luontevalta jatkolta uralla. Lisäksi hän haluaa antaa suuren kiitoksen koko työyhteisölle, joka on tukenut häntä muutoksessa.
– Minut otettiin tietohallinnossa todella ihanasti vastaan. Uskon, että kun luottaa itsensä ja on avoin asenne, ihminen oppii mitä tahansa ja asiat ratkeavat juuri oikealla tavalla, Toivanen summaa.
Fimlabilla on tärkeä rooli bioanalyytikko-opiskelijoiden harjoittelupaikkojen tarjoajana. Tiivis yhteistyö Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa sujuvoittaa harjoittelupaikkojen täyttämistä, mikä palvelee sekä opiskelijoita, oppilaitosta että Fimlabia.
TAMKista bioanalyytikoiksi joulukuussa 2021 valmistuneet laboratoriohoitajat Janna Setälä ja Anni-Liina Honkakunnas työllistyivät heti valmistumisensa jälkeen Fimlab Laboratorioille. Opiskeluaikana suoritettujen harjoittelujaksojen aikana talon tavat ja ihmiset olivat tulleet jo molemmille tutuiksi. Siirtymä opinnoista työelämään sujui harjoittelun ansiosta helposti.
Opintojen alussa opiskelijoilla ei välttämättä aina ole kovin selkeää käsitystä tulevasta työstä. Harjoittelujaksot ovat tärkeitä paitsi taitojen kartuttamisen kannalta myös työelämään orientoitumisen näkökulmasta. Harjoittelu antaa realistisen kuvan laboratorioalan arjesta ja käytännöistä.
– Pääsimme heti ensimmäisen opintovuoden syksynä esittelykierrokselle Fimlabin keskuslaboratorioon Tampereella. Tutustumiskäynnin aikana näimme konkreettisesti millaisia erilaisia laboratorioita ja työpisteitä Fimlabissa on. Se auttoi hahmottamaan, mikä erityisala voisi jatkossa kiinnostaa enemmän, kertoo nykyään Fimlabin verikeskuksessa työskentelevä Honkakunnas.
Harjoittelujaksot tuovat taitoja ja varmuutta
Ensimmäisen opintovuoden keväänä Honkakunnas ja Setälä suorittivat lyhyen näytteenottoharjoittelun ja kolmantena vuonna pidemmän, puolen vuoden mittaisen perusharjoittelun Fimlabissa. Silloin opiskelijat pääsivät tutustumaan yleisimpiin laboratorioihin kuten kemiaan, hematologiaan, patologiaan, mikrobiologiaan ja verikeskukseen.
Viimeisenä opintovuonna opiskelijat perehtyivät Fimlabissa kuuden viikon mittaisella syventävällä harjoittelujaksolla yhteen tai kahteen erityisalaan. Setälä pääsi toiveidensa mukaan harjoitteluun kolmeksi viikoksi kantasoluille ja kolmeksi viikoksi immunologiaan.
– Tutoroiva opettajamme alkoi koordinoida syksyn syventävää harjoittelujaksoa jo hyvissä ajoin alkuvuodesta. Keskustelimme ja sovimme luokan kesken, ketkä hakevat mihinkin paikkaan. Onneksi lähes kaikki pääsivät omaan ykkösvaihtoehtoonsa, iloitsee Fimlabin näytekäsittelyssä työskentelevä Setälä.
Harjoittelijoiden perehdytys sujui kiireenkin keskellä hyvin, ja asenne opiskelijoita kohtaan oli kautta linjan myönteinen ja kannustava. Kollegat rohkaisivat myös hakemaan töitä Fimlabilta heti valmistumisen jälkeen. Setälä oli ollut Fimlabilla kesätöissä jo edeltävänä kesänä, minkä ansiosta työpaikka järjestyi helposti näytekäsittelystä. Honkakunnas työllistyi myös nopeasti ja pääsi verikeskukseen töihin, kuten oli opintojen aikana haaveillutkin.
Padasjoen laboratorio on poikkeuksellisesti suljettu tiistaina 9.8.2022. Huomaathan, että päithämäläisenä voit asioida missä tahansa Päijät-Hämeen alueen laboratoriossa.
Laboratorio on toistaiseksi tehnyt vuodeosastojen verikaasuanalytiikkaa kapillaari- ja arterianäytteistä. Nyt Sairaala Novan hoitoyksiköt voivat tilata tutkimuksen 23355 vB-VekaLab, joka on laboratoriossa laskimonäytteestä tehtävä verikaasu- ja ionianalyysi.
Laboratorio ottaa laskimoverinäytteen siipineulalla verikaasuanalytiikkaan soveltuvaan ruiskuun, mikä varmistaa hyvälaatuisen näytteen ja nopeuttaa näytteenottotapahtumaa, kun potilaasta ei tarvitse ottaa erillistä kapillaariverinäytettä.
Tutkimuksessa voidaan vastata myös elektrolyytit K, Na ja Cl, jotka eivät sisälly kapillaarinäytteestä tehtävään verikaasupakettiin cB-VekaPak.
Alla tarkemmat tiedot tutkimuksesta:
23355 vB-VekaLab
Päivystystutkimus:
Kyllä
Näytteenottaja:
Laboratorio
Tekopaikka:
Laboratorio
Osatutkimukset:
vB-pH vB-pCO2 vB-pO2 vB-aHCO3 vB-BE vB-Temp vB-HbO2Sat vB-O2-Sis B -Hb-CO B -Hb-met vB-Hb P -K-Veka P -Na-Veka P -Ca-Ion P -Ca (7.4) vB-Gluk vB-Laktaat P-Cl
Helsingin Biopankki esittäytyy Lahden torilla keskiviikkona 3.8. klo 9-14. Biopankin edustajia on tuolloin tavattavissa myös Fimlabin Aleksanterinkadun laboratoriossa.
Helsingin Biopankki jakaa tapahtumassa tietoa biopankkitutkimuksista ja -toiminnasta. Samalla on mahdollista tehdä vapaaehtoinen biopankkisuostumus sekä antaa biopankkinäyte (verinäyte) Fimlabin Aleksanterinkadun laboratoriossa. Biopankkinäytteen ottoa varten 3.8. klo 9-14 ei tarvitse varata aikaa tai ilmoittautua.
Laboratoriossa tehtävä nielun Streptococcus pyogenes (A), antigeeni -tutkimus (Ps-StrAAg) poistuu Fimlabin valikoimasta Keski-Suomen alueella vähäisen käytön vuoksi 1.8.2022 alkaen.
Fimlab tukee edelleen hoitoyksiköiden vieritoimintanaan tekemää StrAAg-diagnostiikkaa, jolloin tutkimus palvelee Käypä hoito -suosituksen mukaista käyttöä vastaanottokäyntien yhteydessä hoitopäätökseen vaikuttavana pikatestinä. Mikrobiologinen diagnostiikka vaatii aina terveydenhuollon yksikkökohtaisen toimiluvan.
Poistuva tutkimus voidaan tarvittaessa korvata olemassa olevalla nielun streptokokkiviljelyllä (tiedot alla).
Bakteeriviljely, bakteerin tunnistus ja herkkyysmääritys.
Näytetiedot:
Näytteenottotikulla pyyhkäistään molempien nielurisojen pintaa ja takanielua. Näytetikku laitetaan kuljetusgeeliputkeen (HUOM! Tikkua EI SAA katkaista). Näyte säilytetään jääkaappilämpötilassa ja kuljetetaan kylmäkuljetuksena.
Tulos valmiina:
1 – 3 vrk:n kuluessa näytteen saapumisesta.
Tulkinta:
Streptococcus pyogenes ryhmä A on selvä patogeeni. Sitä löytyy tosin terveiltäkin ihmisiltä jonkin verran. Määrä lisääntyy epidemian aikana. Runsasta C- ja G-ryhmän beetahemolyyttisten streptokokkien kasvua pidetään mahdollisesti merkitsevänä löydöksenä.
Lisätiedot
Tarkemmat tiedot tutkimuksista ja niiden tulkinnasta pyydetään tarkistamaan sähköisestä ohjekirjasta fimlab.fi/ohjekirja.
Verensiirron sopivuuskäytännöt ja verivalmisteiden tilausjärjestelmä vaihtuvat syksyllä 2022, muutoksen tarkka ajankohta tiedotetaan myöhemmin.
Veritilaukset ja verensiirtotietojen kirjaaminen
Veritilaukset tehdään muutoksen jälkeen My+ verikeskus -ohjelmasta. Toteutuneet verensiirrot kuitataan samaan järjestelmään ja paperisesta tippalehdestä luovutaan.
Paperista veritilauslomaketta ja paperista tippalehteä käytetään ATK-katkosten yhteydessä ja niissä hoitoyksiköissä, jotka eivät käytä My+ verikeskusohjelmaa.
Veriryhmä ja seulonta -käytäntö
Sopivuuskoekäytäntö muuttuu ns. veriryhmä- ja seulonta- eli type & screen -käytäntöön. Uudessa käytännössä verivalmisteen sopivuus perustuu potilaan esitietoihin, sopivuusnäytteestä tutkittuun negatiiviseen veriryhmävasta‐ aineiden seulontaan (VRAb-O) ja elektroniseen sopivuuden tarkistamiseen. Aikaa serologisen sopivuuskokeen tekemiseen ei silloin tarvita.
Hyvissä ajoin ennen suunniteltua verentarvetta suositellaan tutkittavaksi veriryhmän lisäksi veriryhmävasta‐aineiden seulonta. Näin vältetään toimenpiteen viivästyminen positiivisten vasta‐aineiden vuoksi. Veriryhmä (ABORh) tehdään vain kerran, kuten aiemminkin.
Ennen suunniteltua verensiirtoa tehdään punasolutilaus My+ verikeskusohjelmaan ja samassa yhteydessä pyyntö sopivuusnäytteestä (Xkoe) siten, että näyte on korkeintaan 5 vrk:n ikäinen verensiirtohetkellä. Sopivuusnäytteestä verikeskus tekee aina veriryhmän tarkistuksen ja veriryhmävasta-aineiden seulonnan, vaikka verentarvetta ei sillä hetkellä olisikaan.
Uuden käytännön etuna on se, että potilaan verenvuodon ollessa ennakoitua suurempi, saadaan hänelle toimitettua nopeammin lisää punasoluvalmisteita. Valmisteita ei etukäteen varata verikeskuksessa tietylle potilaalle, vaan valmisteet annetaan potilaalle ilman serologista sopivuuskoetta.
Noin 5% potilaista ei sovellu uuteen käytäntöön (aiempi punasoluvasta‐aine, tuore maksansiirto, allogeeninen kantasolujensiirto, talassemia ja sirppisoluanemia). Tällöin sopivuusnäytteestä tehdään veriryhmän tarkistuksen ja vasta-aineiden seulonnan lisäksi myös serologinen sopivuuskoe, kuten aiemminkin. Potilaalle varataan tilattu määrä punasoluja ja lisätilauksen valmistumiseen kuluu ainakin 1 tunti.
Kiireelliset ja hätäverensiirrot
Hätäverensiirroista soitetaan verikeskukseen aina ja kiireellisistä tilauksista päivystysaikana: Vaasan keskussairaan verikeskus p. 06 213 2522, Pietarsaaren sairaalan verikeskus ma-pe 7-15 041 731 7636 tai päivystysaikana 041 731 7369.
Koulutukset
Koulutukset ovat avoimia kaikille Pohjanmaan hyvinvointialueella verensiirtoja määrääville ja tilaaville sekä verensiirtoja toteuttaville ammattilaisille. Koulutukset eivät vaadi ilmoittautumista ja ovat maksuttomia. Järjestämme samoihin tilaisuuksiin myös Teams-yhteyden. Tarvittaessa paljon verensiirtoja tekevät suuremmat hoitoyksiköt voivat pyytää lisäkoulutusta.
20.9 klo 12.30-13.45 ja klo 14-15.15 Joutsen, Y3 27.9 klo 12.30-13.45 ja klo 14-15.15 Joutsen, Y3 29.9 klo 12.30-13.45 ja klo 14-15.15 Kurki, Y3 30.9 klo 12.30-13.45 ja klo 14-15.15 Kurki, Y3 4.10 klo 13-14.15 ja klo 14.30-15.45 Kurki, Y3
Tiedustelut
Vaasan keskussairaalan verikeskuksen vastuuhoitaja p. 041 730 9009, tai gunilla.anderssen@fimlab.fi ja sanna.kackur@fimlab.fi
Fimlabin pitkäjänteinen vastuullisuustyö sai viime vuonna uutta pontta systemaattisten toimintakäytäntöjen ja laajennetun vastuullisuustyöryhmän muodossa.
Fimlabissa vastuullisuudella tarkoitetaan taloudellisen ja sosiaalisen vastuun sekä ympäristövastuun muodostamaa kokonaisuutta. Yritys tarkastelee ja kehittää toimintaansa nämä kaikki kolme näkökulmaa huomioiden.
Vastuullisuusohjelma laaditaan kolmen vuoden kaudeksi kerrallaan. Kun kausi vaihtui viime vuonna, vastuullisuustyöryhmä järjestäytyi uudelleen. Nykyisessä kokoonpanossa on huomioitu Fimlabin poikkitieteellinen osaaminen: mukana on edustajia talous- ja henkilöstöhallinnosta, asiakaspalvelusta, tietohallinnosta, tuotannosta, tuotannonohjauksesta, viestinnästä sekä toimitilojen ja laadun hallinnasta.
– Vastuullisuus on meillä selkäytimessä. Vaikka nimetty työryhmä johtaa toteutusta, vastuullisuus on koko henkilöstön juttu ja näkyy kaikkien arjessa. Henkilöstö on vahvasti sitoutunut hyvien käytäntöjen ja vastuullisten toimintatapojen noudattamiseen ja suunnitteluun, kuvailee vastuullisuustyöryhmän puheenjohtaja, kehittämispäällikkö Sari Paukku-Sani.
Eettiset ohjeet linjaavat toimintaa
Kvartaaleittain kokoontuva vastuullisuustyöryhmä sparraa työtään aktiivisesti Fimlabin johdon kanssa. Puolivuosittain järjestetään pienryhmätyöskentelyä jonkin ajankohtaisen teeman kehittämiseksi. Työryhmän jäseniä oli myös mukana, kun Fimlabin arvoihin perustuvat toimintaperiaatteet koottiin taannoin yksiin kansiin Code of Conduct -ohjeistoksi. Eettiset ohjeet pitävät sisällään myös Hyvän fimlabilaisen ja Hyvän esihenkilötyön koodistot.
Vastuullisuuden näkökulma kulkee mukana punaisena lankana kaikessa liiketoiminnan kehittämisessä. Fimlabin toiminta-alueen laajennuttua viime vuosina on eri järjestelmien ja prosessien harmonisointi noussut keskeiseksi tavoitteeksi.
– Tietojärjestelmien ja toimintojen yhdenmukaistamiseen tähtäävä kehityshankkeemme OneFimlab on vastuullisuustyön ytimessä. Hanke tukee muun muassa tasa-arvoisuutta ja hyvää hallintotapaa ja tuo samalla myös kustannussäästöjä. Toimimme julkisin varoin, joten kaikki prosessimme rakennetaan laadun ja standardien varaan, painottaa vastuullisuustyöryhmän sihteeri, laatupäällikkö Sari Kärki.
Henkilöstö saa ja haluaa vaikuttaa
Vastuullisuustyöstä tiedotetaan henkilöstölle säännöllisesti muun muassa intranetissä, osastopalavereissa ja henkilöstölehdessä. Henkilöstöä osallistetaan mukaan kehitystyöhön monin eri tavoin, esimerkiksi erilaisten tempausten avulla. Viime keväänä Fimlabissa vietettiin ideointiviikkoa, jonka aikana aloitetyökalun kautta jätettiin yhteensä yli 60 uutta ideaa toiminnan kehittämiseksi. Vastuullisuus on tulossa myös osaksi uusien työntekijöiden perehdytysohjelmaa.
– Meillä on avoin ja kehityshakuinen kulttuuri. Ihmiset tuovat rohkeasti ideoitaan esille. Henkilöstön esittämät ideat käsitellään nopeasti, ja toteuttamiskelpoiset aloitteet otetaan ketterästi osaksi käytäntöjä, tähdentää vastuullisuustyöryhmän tiedottaja, viestintäpäällikkö Nina Leppäniemi.
Fimlabilla tehdään vastuullisuustyötä kunnianhimoisesti sekä lyhyen että pitkän tähtäimen tavoitteisiin tähdäten. Teknologian kehittyessä otetaan käyttöön uusia menetelmiä ja työkaluja, joiden avulla voidaan yhä paremmin lunastaa asiakkaille, yhteiskunnalle, terveyspalvelutuottajille ja henkilöstölle annetut lupaukset.
Fimlab Pietarsaaren Lifecaren käyttöalueella pyydettävät virtsan solujen 0141 U-Solut ja 1155 U-BaktVi bakteeriviljelyn vastaustavat muuttuivat yhtenäisemmiksi 23.6.2022 ja tekopaikka vaihtui Pietarsaaren laboratoriosta Vaasan keskussairaalan kliiniseen laboratorioon. Pietarsaaresta Vaasaan näytekuljetus lähtee arkena klo 9:45 ja 13:45 sekä lauantaisin ja sunnuntaisin klo 12.
0141 U- Solut, virtsan solujen peruserittely
Virtsan partikkelien peruslaskennan kliinisiä käyttöaiheita ovat munuaissairauksien ja alempien virtsateiden sairauksien toteaminen ja seuranta. U-Solut tutkimuksen osana ilmoitetut bakteerit vastataan jatkossa:
U-BAKT-tulos alle 70 kpl/µl on NEG (aiemmin vastattu .)
U-BAKT-tulos 70 – 4200 kpl/µl on RAJA-ARVO (aiemmin vastattu +/++/+++)
U-BAKT-tulos yli 4200 kpl/µl on RUNS
1155 U- BaktVi, virtsan bakteeriviljely
Vastaustapamuutos naisille, miehille ja lapsille, virtsan partikkeliseulonnan perusteella annetaan seuraavat vastaukset ja lausunnot:
Kun tulokset ovat alle bakteeriviljelyn seulontarajojen: U- BaktVi vastaus: NEG Lausunto: Bakteeri- ja leukosyyttilaskentaan perustuva seulonta negatiivinen, näytettä ei viljellä.
Kun seulontarajat ylittyvät: U- BaktVi vastaus: Viljelyyn Lausunto: Bakteeri- tai leukosyyttilaskennan seulontarajat ylittyvät, näyte ohjattu viljelyyn.
Tuloksesta generoituu automaattisesti jatkoviljelypyyntö 3777 U-BaktJVi, joka viljellään maljalle ja tulos vastataan kuten aikaisemmin.
Edellisestä käytännöstä poiketen jatkossa seulotaan naisten, miesten ja lasten (alle 16v) näytteet ennen maljaviljelyä. Tämä tarkoittaa entistä nopeampaa negatiivista vastausta naisten, miesten ja lasten osalta. Seulontarajat perustuvat sukupuoleen, ikään, sekä bakteeri- ja leukosyyttimäärään.
Erityisryhmille (urologiset potilaat, munuaispotilaat, tehohoitopotilaat ja syvässä neutropeniassa olevat potilaat) pyydettävä jatkossakin erikoisviljely 1787 U -BaktEVi.
Virtsan perustutkimuksista virtsan kemiallista perusseulontaa (1881 U-KemSeul) käytetään päivystystutkimuksena ja se on edelleen saatavilla kiireellisenä Fimlab Pietarsaaren laboratoriosta.
Lisätiedot
Tarkemmat tiedot tutkimuksesta ja sen tulkinnasta pyydetään tarkistamaan sähköisestä ohjekirjasta http://www.vshp.fi/medserv/.
Lopen laboratorio palvelee 8.7.–5.8.2022 tilapäisesti ainoastaan maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 7.15–13.30.
Lopen laboratorio (Pajatie 1, 12700 Loppi) palvelee ajanvarauksella. Voit asioida vuoronumerolla, jos hoitoyksikkö on pyytänyt tutkimukset päivystyksenä tai haet tarvikkeita kotinäytteenottoa varten tai palautat kotona otettuja näytteitä.
Fimlabin asiantuntijahoitaja Kirsi Soppa ja laboratoriohoitaja Tiina Hakala saivat viime syksynä päätökseen ylemmät ammattikorkeakouluopintonsa Tampereen ammattikorkeakoulussa. Kliinisen asiantuntijan opintolinjalta valmistuneet Soppa ja Hakala ovat motivoituneita kehittämään laboratoriotyötä saamillaan opeilla.
Hakala oli ennen opintojaan työskennellyt Hämeenkyrössä asiakaspalvelussa useita vuosia. Halu päästä kehittämään itseään johti päätökseen hakea opiskelupaikkaa ja opintovapaata.
– Opiskelu oli innostava ponnahduslauta uuteen vaiheeseen. Nyt toivon, että pääsen jossain vaiheessa panostamaan laboratoriotyön kehittämiseen ja suunnitteluun, Hakala kertoo.
Hakala suoritti TAMKissa tuplaurakan: kliinisen asiantuntijan tutkinnon lisäksi hän hankki myös ammatillisen opettajan pätevyyden. Valmistumisensa jälkeen Hakala on siirtynyt Tampereelle kemian laboratorioon kolmivuorotyöhön.
Soppa on pitkän uransa aikana peruslaboratoriotyön ohella perehdyttänyt ja kouluttanut kollegoita sekä tehnyt laadunarviointia ja toiminut vastuuhoitajana yli kymmenen vuotta. YAMK-opintojen jälkeen työnkuva muuttui vastuuhoitajasta asiantuntijahoitajaksi.
– Opintojen myötä sain päivitettyä tiedonhankintataitoni 2020-luvulle. Sain laajemman perspektiivin siitä, kuinka laboratorio toimii eri erikoisaloilla, kuvailee hematologialla lähes 25 vuotta työskennellyt Soppa.
Laboratorioalan kokonaisymmärrys kasvoi
Opintojen aikana Soppa ja Hakala saivat etäisyyttä omaan työhönsä ja uusia kontakteja muihin kollegoihin. Uuden ammatillisen verkoston kasvattaminen avasi silmiä monille oivalluksille.
– Koulutuksen parhaimpia anteja olivat yhteiset opintojaksot muiden ammattikorkeakoulujen kanssa. Silloin pääsi verkostoitumaan Helsingissä, Oulussa, Turussa ja Kuopiossa opiskelevien bioanalyytikkojen kanssa. Oli hyödyllistä kuulla, miten muualla tehdään asioita ja ratkaistaan ongelmia, Hakala mainitsee.
Opinnoissa sai myös näkymän kansainväliseen yhteistyöhön ja sen merkitykseen laboratorioalan kehittämisessä. Kaiken kaikkiaan kokonaisvaltainen ymmärrys laboratorioalasta kasvoi valtavasti.
– Laboratoriohoitajat tarvitsevat työssään sekä vankan teoriaosaamisen että käytännön taidot. Opiskellessa oli hienoa saada syventyä tieteellisiin artikkeleihin, joiden lukemiseen ei työn ohella olisi ollut aikaa, Soppa kertoo.
YAMK-opinnoissa oli mahdollista valita oman alan opintojaksojen lisäksi myös muita, itseä kiinnostavia kursseja. Soppa opiskeli muun muassa projektinhallintaa ja tietojohtamista, ja Hakala osallistui muun muassa HR-johtamisen ja talousperusteiden kursseille. Intensiivisen opiskelun jälkeenkään halu oppia uutta ei sammunut – molemmille naisille jäi kytemään palo opiskella vielä lisää.
Fimlab Vaasan diagnostiikan laboratoriossa ovat käytössä seuraavat säilöntäaineelliset virtsanäytteiden analyysiputket: BD Vacutainer C&S 10 ml 364955 tai 4 ml 364958 sekä Sarstedt V-Monovette Urine (11.2453.001). Näytteet tutkimuksiin 8005 U –BaktSeu, 1881 U –KemSeul ja 1940 U –Solut tulee lähettää näissä putkissa. Muunlaisia näyteputkia (esim. keltakorkkiset Vacuette Stabilur -putket) EI tule käyttää, koska näitä ei voida analysoida Vaasan laboratorion virtaussytometrilla tai liuskanlukulaitteella.
Fimlab järjesti keväällä 2022 tarjouskilpailun, jonka kohteena olivat yleiset näytteenotto- ja laboratoriotarvikkeet. Kilpailutuksen perusteella valituiksi tulleet tarvikkeet hankitaan jatkossa Fimlabin tekemien sopimusten alla kaikilla Fimlabin toiminta-alueilla ml. Pirkanmaa, Kanta-Häme, Pohjanmaa, Keski-Suomi ja Päijät-Häme. Tarvikkeiden tilaaminen tapahtuu kullakin alueella toimivan logistiikkatoimijan tai sairaanhoitopiirin oman hankinta- tai logistiikkayksikön kautta samoilla tilaustavoilla kuten ennenkin.
Sopimuskausi alkaa 20.6.2022 ja sopimuskauden pituus on 48 kuukautta.
Kilpailutettuja osa-alueita oli yhteensä 36 ja kullekin osa-alueelle valittiin yksi Toimittaja. Kilpailutetut tuotteet kattoivat verinäytteenottotarvikkeet (neulat, lansetit, puristussiteet, putkipitimet, tufferinkostuttimet), virtsankeräysastiat, papa-näytteenottotarvikkeet sekä verikaasuruiskut ja -kapillaarit. Lisäksi mukana oli yleiskäyttöisiä tuotteita, kuten koeputkia, purkkeja, aluslaseja, pasteurpipettejä ym. Tietyillä tarvikkeilla kilpailutusrajat eivät ylittyneet, mutta tarpeelliset tuotteet tullaan tarvittaessa hankkimaan suorahankintana valituiksi tulleilta toimittajilta. Lisäksi mikrobiologian ja patologian käyttämät tarvikkeet tullaan kilpailuttamaan erikseen lähiaikoina. Tuotteisiin liittyvät puutteet ja reklamaatiot hoidetaan uuden sopimuksen voimassa ollessa Fimlabin kautta, mutta yhteistyössä alueen logistiikkatoimijoiden ja hankintayksiköiden kanssa. Fimlabin hankinta-assistentit koordinoivat tilattavien tuotteiden valikoimaa ja mahdollisia reklamaatioita (osto@fimlab.fi).
Uuden sopimuksen tuotteisiin siirrytään sitä mukaa, kun vanhat varastot on kulutettu loppuun. Tuote- ja tilaustiedot päivitetään eri tilausjärjestelmiin uuteen sopimukseen siirryttäessä.
Seerumin ionisoituneen kalsiumin lasten viitevälit päivittyvät. Lipaasissa vaihtuu näytemuoto paastoplasmasta paastoseerumiksi tekopaikan muuttuessa ja kasvainmerkkiaineessa S -hCG-B-V tehdään tutkimusnumeroharmonisointi.
2019 S -Ca-Ion
Kalsium, ionisoitunut
Viiteväli
0 – alle 4 vrk 1.05 – 1.50 mmol/l 4 vrk – alle 1 kk 1.10 – 1.40 mmol/l 1 kk – alle 1 v 1.16 – 1.39 mmol/l 1 – 4 v 1.17 – 1.35 mmol/l yli 4 v, aikuiset 1.15 – 1.30 mmol/l
Viitevälit perustuvat pH 7.4:ssä vallitsevaan tasapainoon ja samoja käytetään myös aktuaalisen pitoisuuden tulkinnassa.
5095 S -hCG-B-V
Koriongonatropiini-B-alayksikkö, vapaa (kasvainmerkkiainetutkimus)
Poistuva nimike
6505 S -hCG-B-V
2242 fS-Lipaas
Lipaasi (korvaa tutkimuksen 6504 fP-Lipaas)
Näytetiedot
1 ml paastoseerumia. Näyte säilyy jääkaappilämpötilassa 2-3 vrk, minkä sisällä lähetys huoneenlämmössä. Pidempiaikainen säilytys ja lähetys pakastettuna.
Tulos valmiina
Viikon kuluessa
Viiteväli
alle 1 v alle 8 U/l 1 – 10 v 5 – 31 U/l 11 – 19 v 7 – 39 U/l ≥ 20 v 13 – 60 U/l
Lisätiedot
Tarkemmat tiedot tutkimuksista ja niiden tulkinnasta pyydetään tarkistamaan sähköisestä ohjekirjasta fimlab.fi/ohjekirja.
Teemme huoltotöitä palvelinympäristössämme, minkä seurauksena Fimlabin järjestelmissä on käyttökatkoja perjantaina 17.6.2022 klo 18–20. Pahoittelemme katkosta aiheutuvaa haittaa.
Klo 19 kierrolla otettaville näytteille toivotaan pyynnöt valmiiksi Lifecareen klo 17.30 mennessä.
Kanta-Hämeen alueen osalta käyttökatkot vaikuttavat seuraavasti:
Katkon aikana kiireelliset laboratoriopyynnöt tehdään paperilähetteillä, mutta kaikista pyynnöistä tulee soittaa. Käytettävät lähetteet löytyvät Fimlabin internet sivuilta kohdasta Ohjekirja-Lähetteet.
Veritilaukset tehdään katkon aikana paperilla ja niistä soitetaan. Käytettävät lähetteet löytyvät Fimlabin verkkosivuilta kohdasta Ohjekirja-Lähetteet.
Digitaaliset EKG-rekisteröinnit eivät ole nähtävissä WebFimlabin kautta.
Oman organisaation laboratoriotutkimustulokset ovat nähtävissä normaalisti omasta potilastietojärjestelmästä.
LifeCareen katkon aikana kirjatut tutkimuspyynnöt siirtyvät laboratorioon vasta katkon päätyttyä.
Vierilaitteiden (ABL, I-stat) tulokset siirtyvät katkon jälkeen WebFimlabiin ja LifeCareen.
Cobas LIAT (KHKS päivystys): Näytteet tulee analysoida henkilötunnuksella katkon aikana, mikäli näytetarroja ei ole saatu tulostettua etukäteen. Tulokset eivät siirry potilastietojärjestelmään katkon aikana. Jos tulos halutaan jälkikäteen potilastietojärjestelmään, esim. tartuntatauti-ilmoituksen (positiiviset Inf A&B, RSV+SARS-CoV-2) tai Kanta-arkistoitumisen takia, tulee häiriön jälkeen tehdä pyyntö järjestelmään (jos pyyntöä ei katkon aikana saada tehtyä) ja toimittaa seuraavat tiedot (hetu, nimi, pvm, kellonaika, tulokset) laboratorioon. Laboratoriossa voidaan vastata tutkimus käsin jälkikäteen. Tarkempi ohjeistus toimitetaan yksikköön.
Mahdollisista katkon jälkeisistä laboratorion järjestelmiin liittyvistä ongelmista pyydetään olemaan yhteydessä omaan käyttötukeen.
