Tulosta

Tutkimus:
Alkalinen fosfataasi (Päijät-Häme)
näytä tutkimukset

Luokitus:
Kemia

Käyttöönottopäivä:
25.5.2021

4587 • P -AFOS

4587 • P -AFOS

Indikaatiot

Pääasiallisesti luuston ja maksan sairauksien diagnostiikka ja seuranta.

Suorituspaikka
Päijät-Häme: kemian laboratorio, p. (044 729) 7944.

Näyte
1 ml plasmaa (Li-hepariinigeeliputki)

Ohjeet laboratorion henkilökunnalle
Lähetys huoneenlämmössä kokoverenä, jos perillä näytteenottopäivänä. Säilytys jääkaapissa sentrifugoituna primaariputkessa enintään 7 vrk. Pidempiaikaista säilytystä varten sekundääriputkeen eroteltu näyte pakastetaan ja lähetetään pakastettuna.

Menetelmä
Fotometrinen.

Tekotiheys / kesto
Päivittäin

Viitearvot, tulkinta

Ikäryhmä Viitealue (U/l)
Lapset 0 – 14 pv              60-275
15 pv – 1 v 115-460
2 – 5 v 115-390
6 – 7 v 115-460
8 – 9 v 115-345
Pojat 10 – 11 v 115-335
Tytöt 10 – 11 v 115-435
Pojat 12 – 13 v 125-405
Tytöt 12 – 13 v 90-335
Pojat 14 – 15 v 80-445
Tytöt 14 – 15 v 80-210
Pojat 16 – 18 v 55-330
Tytöt 16 – 18 v 35-125
Aikuiset >18 v 35-105

(Aikuiset: Yhteispohjoismainen NORIP-viitearvohanke v. 1999-2003 / Lapset: HUSLAB)

Sappiteiden tukkeutuessa maksa ei pysty erittämään alkalista fosfataasia sapen mukana suoleen, mistä seuraa alkalisen fosfataasin pitoisuuden nousu veressä. Selvästi kohonneita arvoja on sappitieobstruktiossa ja akuutissa hepatiitissa. Kohtalaisesti kohonneita pitoisuuksia esiintyy maksaa affisoivissa taudeissa, kuten leukemioissa, sarkoidoosissa, tuberkuloosissa, amyloidoosissa ja retikuloosissa sekä maksan leesioissa. Jonkin verran AFOS-arvo nousee alkoholikirroosissa ja virushepatiitissa. Anemioissa, hypotyreoosissa ja vanhuksilla esiintyy alhaisia AFOS-aktiivisuuksia.

Luuston sairauksissa veren AFOS-pitoisuus kohoaa kiihtyneen luun uudismuodostuksen vuoksi. Hyvin korkeita arvoja tavataan riisitaudissa, osteogeenisessä sarkoomassa ja Pagetin taudissa. Kohtalaisesti AFOS-aktiivisuus nousee mm. osteomalasiassa ja hyperparatyreoosissa. Pientä kohoamista aiheuttavat paranevat luunmurtumat.

Karsinoomissa AFOS-aktiivisuuden nousu viittaa yleensä luusto- tai maksametastaaseihin, tosin tuumori itsekin voi tuottaa entsyymiä, ns. Regan-isoentsyymiä. AFOS-arvo kohoaa useissa muissakin tiloissa, kuten sydäninsuffisienssissa, pneumoniassa, keuhkoinfarktissa sekä akuutissa pankreatiitissa ja nefriitissä.

Monet lääkeaineet nostavat AFOS-pitoisuutta maksatoksisuutensa tai aiheuttamansa kolestaasin vuoksi. Myös ehkäisypillerit saattavat kohottaa AFOS-arvoa, samoin jotkin albumiinivalmisteet sisältämänsä alkalisen fosfataasin takia.

Virhelähteet
Näytteen ikteria ja hemolyysi estää määrityksen.

Harvinaisissa tapauksissa potilaan gammopatia (erityisesti Waldenströmin makroglobulinemia) voi häiritä analyysiä.

Huomautus
Plasman AFOS-aktiivisuuden kohoamisen syytä voidaan selvittää isoentsyymimäärityksin (1048 S-AFOS-Is).