Tulosta

Tutkimus:
IMMUNOGLOBULIINI G, A JA M
näytä osatutkimukset

Luokitus:
Kemia

Käyttöönottopäivä:
5.1.2018

1688 • S -IgM

1666 • S -IgA

1676 • S -IgG

Johdanto

Polyklonaalista IgG-, IgA- ja IgM-pitoisuuksien nousua esiintyy kroonisissa ja vaikeissa akuuteissa infektioissa, maksakirroosissa (selvimmin nousevat IgG ja IgA), autoimmuunitaudeissa ja sarkoidoosissa. Immunoglobuliinitasot voivat alentua niiden menetystä virtsaan tai suoleen aiheuttavissa taudeissa sekä esim. diabeteksessa ja maligniteeteissa. IgG:n alaluokkapuutoksiin ja usein samassa yhteydessä esiintyvään geneettiseen IgA-puutokseen voi liittyä infektioherkkyyttä. Kokonais-IgG:n määrä on yleensä IgG-alaluokkapuutoksessa (tutkimus 3192 S -IgG-Sc) normaali.

Indikaatiot

Vasta-ainevälitteisen immuniteetin puutos- ja häiriötilojen diagnostiikka. Autoimmuunisairauksien, maligniteettien (erit. myelooma) ja eräiden infektioiden diagnostiikka.

Näyteastia

Seerumigeeliputki 5/4 ml

Näyte

1 ml seerumia. Vastasyntyneiden näyte otetaan mikroputkeen.

Näytteen säilytys, kuljetus ja esikäsittely

Lähetys huoneenlämmössä. Näyte säilyy viikon jääkaappilämpötilassa, pidempiaikainen säilytys ja lähetys pakastettuna.

Menetelmä

Immunoturbidimetrinen

Tulos valmiina

Arkipäivisin samana päivänä.

Viiteväli

Lapset S -IgG (g/l) S -IgA (g/l) S -IgM (g/l) S -IgM (g/l)
      pojat tytöt
6kk – 1v 2.3 – 8.7 0.1 – 0.7 0.2 – 1.5 0.3 – 1.7
1 – 2 v 2.7 – 10.1 0.1 – 1.0 0.3 – 1.6 0.3 – 1.8
2 – 3 v 3.6 – 11.3 0.1 – 1.3 0.3 – 1.6 0.3 – 1.8
3 – 4 v 4.3 – 12.3 0.2 – 1.6 0.3 – 1.6 0.3 – 1.9
4 – 5 v 4.9 – 13.1 0.3 – 1.8 0.3 – 1.7 0.3 – 1.9
5 – 6 v 5.4 – 13.7 0.3 – 2.0 0.3 – 1.7 0.4 – 2.0
6 – 7 v 5.8 – 14.1 0.4 – 2.2 0.3 – 1.7 0.4 – 2.1
7 – 8 v 6.0 – 14.4 0.4 – 2.3 0.3 – 1.7 0.4 – 2.1
8 – 9 v 6.2 – 14.5 0.4 – 2.4 0.3 – 1.8 0.5 – 2.2
9 – 10 v 6.3 – 14.6 0.3 – 2.5 0.4 – 1.8 0.5 – 2.3
10 – 11 v 6.4 – 14.7 0.3 – 2.5 0.4 – 1.8 0.5 – 2.4
11 – 12 v 6.4 – 14.7 0.3 – 2.6 0.4 – 1.9 0.6 – 2.4
12 – 13 v 6.5 – 14.9 0.3 – 2.7 0.4 – 1.9 0.6 – 2.5
13 – 14 v 6.6 – 15.1 0.2 – 2.8 0.4 – 1.9 0.6 – 2.6

 Aikuiset

S -IgG (g/l)   6.77 – 15.0
S -IgA (g/l) miehet 0.88 – 4.84
S -IgA (g/l) naiset 0.52 – 4.02
S -IgM (g/l) miehet 0.36 – 2.59
S -IgM (g/l) naiset 0.47 – 2.84

Tulkinta

Alentuneet arvot:
Hypogammaglobulinemiana voidaan pitää tilaa, jossa seerumin IgG-pitoisuus on 50 % iän mukaista normaalialueen alarajaa pienempi. Immunoglobuliinitasot voivat madaltua plasmaproteiinien menetyksen johdosta (nefroottinen oireyhtymä, suolistosairaudet), maligniteeteissa, diabeteksessa sekä sytostaatti- ja kortisonihoitojen vaikutuksesta. Myeloomassa ja muissa pahanlaatuisissa lymfoproliferatiivisissa taudeissa intaktien immunoglobuliiniluokkien pitoisuudet ovat monesti alentuneet. Kevytketjumyeloomassa seerumin IgG, IgA ja IgM ovat tavallisesti kaikki alentuneet. Yleisin yhden immunoglobuliinin puutos on IgA-puutos.

Kohonneet arvot:
Vahvasti kohonneita yksittäisten immunoglobuliinien pitoisuuksia voidaan tavata myeloomassa, (primaarisessa) amyloidoosissa, Waldenströmin makroglobulinemiassa, raskasketjutaudeissa ja kryoglobulinemioissa. Kaikki immunoglobuliiniluokat voivat lisääntyä tiloissa, joihin liittyy immunologinen aktivaatio, kuten akuutit vaikeat ja krooniset infektiot ja autoimmuunisairaudet. IgG on kohonnut selvästi (yli 20 g/l) kroonisessa autoimmuunissa aktiivisessa hepatiitissa ja LED:ssä. IgA voi olla kohonnut erityisesti alkoholimaksakirroosissa, nivelreumassa, LED:ssä, keliakiasssa, dermatitis herpetiformiksessa, IgA-nefropatiassa ja tulehduksellisissa suolistosairauksissa. IgM on usein vahvasti kohonnut primaarisessa biliaarisissa kirroosissa ja kroonisessa kylmäagglutiniinisyndroomassa sekä kohtuullisesti kohonnut mm. mononukleoosissa ja A-hepatiitissa. Vastasyntyneellä intrauteriinisen tai neonataalisen infektion jälkeen voi IgM olla huomattavastikin koholla.