Tulosta

Tutkimus:
PAASTOTUTKIMUS, LAAJA, lapset

Luokitus:
Kemia

Käyttöönottopäivä:
17.4.2014

Ei • voi tilata atk-välitteisesti

Johdanto

Elimistön selviytyminen pitkästä paastosta on turvattu moninkertaisella säätelyjärjestelmällä, joka takaa aivoille elintärkeän glukoosin jatkuvan saatavuuden ja muille kudoksille vaihtoehtoisten energialähteiden tehokkaan käytön. Verensokeritason ylläpitäminen paastossa edellyttää normaalisti toimivia glykolyysin ja glukoneogeneesin entsyymejä sekä näiden aktiivisuutta säätelevää glukagoni- ja katekoliamiinituottoa ja insuliinierityksen normaalia jarruttumista. Paastossa mobilisoidaan energialähteenä rasvakudoksen rasvahappoja, joiden polttaminen mitokondrioissa tuottaa runsaasti ketoaineita. Rasvahappojen beetaoksidaation häiriöissä seerumiin kertyy vapaita rasvahappoja, virtsaan erittyy poikkeavia rasvahappojen metaboliatuotteita ja normaali ketoaineiden kertyminen jää tapahtumatta. Mitokondriaalisissa hengitysketjun vioissa hapetus-pelkistyssuhde häiriytyy, mikä johtaa laktaatin kertymiseen plasmaan ja virtsaan. Laajalla paastokokeella tutkitaan verensokerin säätelyä ja mitokondriaalista energia-aineenvaihduntaa.

Tiedustelut

Glukoosimääritykset: Kemian automaatio, puh. 311 76539
Beetahydroksivoihappomääritykset: Kemian automaatio, puh. 311 76539
Insuliinimääritykset: Kemian automaatio,  puh. 311 76539
Verikaasuanalyysi: puh. 311 76544 
Laktaatin ja pyruvaatin, vapaiden rasvahappojen, aminohappojen ja virtsan orgaanisten happojen määritykset: Asiakaspalvelu ja neuvonta, puh. 311 77800

Lähete

Toimintakokeen laajuudesta johtuen tutkimusta ei voi pyytää atk-välitteisesti. Potilastarroja voidaan tulostaa näytteenottoa varten käyttämällä atk-tutkimusnumeroa 9000 (tarratuottoon tarkoitettu yleisnumero).

Indikaatiot

1. Hypoglykemian syyn selvittely
2. Mitokondriotaudin, esim. rasvahappojen beetaoksidaatiovian tai hengitysketjuhäiriön selvittely

Potilaan esivalmistelu

Pidennetty paasto pyritään pääsääntöisesti järjestämään siten, että allaolevan taulukon mukainen normaalipaasto päättyy aamulla klo 8, joka samalla on kokeeseen liittyvän näytteenoton ja jatketun paaston aloitusaika. Lääkäri määrää potilaskohtaisesti paaston keston.


Normaalipaaston ja jatketun paaston aikana potilas saa juoda halutessaan vettä.


Esimerkki: Normaalipaasto lapsilla















alle 6 kk 4 – 6 tuntia
6 – 12 kk 6 – 12 tuntia
1 – 5 -vuotiaat 12 tuntia
yli 5-vuotiaat 12 – 16 tuntia

Näyteastia

Glukoosi: Verensokeriputki (fluoridisitraatti) 5/3 ml

Beetahydroksivoihappo: Litiumhepariinigeeliputki (5/3 ml)

Insuliini: EDTA-putki

Vapaat rasvahapot: Seerumigeeliputki (5/3,5 ml)

Verikaasuanalyysi: Heparinisoitu verikaasuruisku

Laktaatti ja pyruvaatti: Puhtaaseen putkeen (ei antikoagulanttia eikä säilöntäainetta). Välittömästi näytteenoton jälkeen pipetoidaan kumpaakin määritystä varten erikseen  0,5 ml verta näyte-esikäsittelyputkiin, joissa on 1,0 ml kylmää 8 % perkloorihappoa. Sekoitetaan huolellisesti. Toimitetaan laboratorioon jäähauteessa tunnin kuluessa näytteenotosta.

Aminohapot: Li-hepariiniputki 5 ml (ilman geeliä) kylmänäytteenotto

Varastonäyte: EDTA-putki (5/3 ml)

Orgaaniset hapot: Keräysvirtsa sekoitetaan, tilavuus mitataan ja näytteeksi otetaan 2 x 50 ml. Näyteputkia saa kliinisen kemian laboratoriosta. Näytettä tulee seurata lähete, jossa on riittävät esitiedot potilaasta (ks. Aineenvaihdunnan sairauksien tutkiminen), tarkka keräysaika ja virtsamäärä. Näyteputkien täytön jälkeen jäljellä olevasta virtsasta tarkistetaan U -Keto-O liuskakokeella.

Näyte

Glukoosi: 2-3 ml laskimoverta sitraatti-fluoridiputkeen.

 

Beetahydroksivoihappo: 1 ml hepariiniplasmaa, määritystä varten putki on huolellisen sekoittamisen jälkeen asetettava jäähauteeseen ja toimitettava laboratorioon kylmänä.

 

Insuliini: 0.5 ml ehdottomasti hemolysoitumatonta EDTA-plasmaa. Kylmänäytteenotto. Veriputki asetetaan jäähauteeseen ja toimitetaan laboratorioon. Plasma erotetaan mahdollisimman pian.

Vapaat rasvahapot: 3 ml laskimoverta. Seerumi erotetaan mahdollisimman pian. Määritystä varten erotetaan vähintään 0.5 ml seerumia.

Verikaasuanalyysi: Otetaan vähintään 2 ml laskimoverta heparinisoituun ruiskuun (ruiskun kuollut tila on täytetty steriilisti hepariiniliuoksella, jossa on hepariinia 1000 U/ml). Ruiskuun ei saa päästää ilmakuplia. Ruisku suljetaan, sekoitetaan huolellisesti ja toimitetaan laboratorioon jäähauteessa. Koska kysymyksessä on perifeerisestä laskimosta otettu näyte, pO2-tulosta ei vastata.

Laktaatti ja pyruvaatti: Välittömästi näytteenoton jälkeen pipetoidaan kumpaakin määritystä varten erikseen  0,5 ml verta näyte-esikäsittelyputkiin, joissa on 1,0 ml kylmää 8 % perkloorihappoa. Sekoitetaan huolellisesti. Toimitetaan laboratorioon jäähauteessa tunnin kuluessa näytteenotosta.

Aminohapot: Otetaan 2 ml laskimoverta hepariiniputkeen. Sekoitetaan huolellisesti. Määritystä varten erotetaan 1 ml hepariiniplasmaa (minimimäärä 0.5 ml plasmaa). Näyte ei saa olla hemolyyttinen. Plasma pakastetaan välittömästi – 20°C. Näyte ei saa sulaa kuljetuksen aikana.

Varastonäyte: Otetaan 3 ml laskimoverta EDTA-putkeen. Putki sekoitetaan huolellisesti ja asetetaan jäähauteeseen. Plasma erotetaan mahdollisimman pian, jaetaan kahteen erään ja pakastetaan – 20°C.

Orgaaniset hapot: Keräysvirtsa sekoitetaan, tilavuus mitataan ja näytteeksi otetaan 2 x 50 ml. Näyteputkia saa kliinisen kemian laboratoriosta. Näytettä tulee seurata lähete, jossa on riittävät esitiedot potilaasta (ks. Aineenvaihdunnan sairauksien tutkiminen), tarkka keräysaika ja virtsamäärä. Näyteputkien täytön jälkeen jäljellä olevasta virtsasta tarkistetaan U -Keto-O liuskakokeella.

Menetelmä

Koe tehdään lääkärin valvonnassa. Koe aloitetaan aamulla klo 8, jolloin potilaalle asetetaan kanyyli ja otetaan nollaverinäytteet glukoosi- ja insuliinimääritystä varten. Samalla tarkistetaan liuskakokeella verensokeritaso. Hypoglykemiavaaran takia liuskakoemittaus osastolla toistetaan tunnin välein. Muut näytteet otetaan oheisen kaavion mukaisesti.

Esimerkki näytteenotosta:
















































P -Gluk B -VeKaas P -Aminoh
P -Insu B -Laktaat P-Varastonäyte
B -Pyruv  
P -OHButyr  
S -FFA  
klo 8    +     –        –
klo 10    +     +        –
klo 12    +     +        –
klo 14    +     +        +


Potilaalle tarjotaan ateria heti viimeisten verinäytteiden ottamisen jälkeen.


Potilaan virtsa kerätään ajalta klo 10 – 17 erikoispestyyn keräysastiaan cU-Orgaanisten happojen määritystä varten. Keräysnäytettä säilytetään viileässä, säilöntäaineita ei saa käyttää.

Potilasta on kokeen aikana tarkoin seurattava, koska voi kehittyä vakava hypoglykemia. Hypoglykemian ilmaantuessa otetaan ylimääräiset verinäytteet em. määrityksiä varten, ja lääkäri päättää kokeen keskeyttämisestä ja glukoosin antamisesta potilaalle. Jos potilas alkaa kouristella, annetaan glukoosia välittömästi iv. 20 % liuoksena (0.5 g/kg = 2.5 ml/kg), minkä jälkeen jatketaan glukoosi-infuusiolla.

Tulos valmiina

Toimintakokeeseen liittyvät glukoosi-, beetahydroksivoihappo- ja verikaasumääritykset ovat valmiit samana päivänä ja insuliinimääritykset 2 – 3 päivän kuluessa. Kokoveren laktaatin ja pyruvaatin, seerumin vapaiden rasvahappojen, plasman aminohappojen sekä keräysvirtsan orgaanisten happojen vastaukset ovat valmiit noin kolmen viikon kuluttua toimintakokeen suorittamisesta.

Laktaatin ja pyruvaatin, vapaiden rasvahappojen, aminohappojen ja keräysvirtsan orgaanisten happojen määritykset teetetään alihankintana.

Viiteväli

Terveellä lapsella 20 – 24 tunnin paaston jälkeen:






























P -Gluk yli 2.9 mmol/l
P -Insu alle 5 mU/l
P -OHButyr 1.0 – 5.0 mmol/l (1000 – 5000 µmol/l)
S -FFA 0.5 – 3.0 mmol/l
OHButyr/FFA yli 1 (laskettuna mmol/l -arvoista)
B -Laktaat 1 – 2 mmol/l
B -Pyruv 30 – 80 µmol/l (normaalipaaston jälkeen)
Laktaat/Pyruv alle 20 (laskettuna mmol/l -arvoista)
P-Alaniini 200 – 400 µmol/l


Toimintakokeen tuloksen tulkinta riippuu tutkimuksen indikaatioista ja edellyttää kaikkien osatulosten samanaikaista tarkastelua. Tämä on yleensä syytä tehdä endokrinologin tai aineenvaihduntatauteihin perehtyneen lääkärin kanssa.


Koska B -Pyruv on ilmoitettu yksikkönä ”µmol/l”, laktaatti/pyruvaatti-suhde lasketaan kaavasta: 1000 x B-Laktaat/B-Pyruv.