Tulosta

Tutkimus:
VÄKEVÖIMISKOE, LAPSET

Luokitus:
Kemia

Käyttöönottopäivä:
17.4.2014

2983 • Pt-Kons-R

Johdanto

Antidiureettisen hormonin (ADH) pääasiallinen vaikutuskohde on munuainen, jossa hormoni vähentää erittyvää virtsamäärää ja lisää sen osmolaliteettia. Hormonin eritystä säätelevät ensisijaisesti solunulkoisen nesteen osmolaliteetti ja tilavuus.

Mikäli ADH:a ei muodostu riittävästi tai hormonin munuaisvaikutusta ei tapahdu, syntyy tilanne, jossa jatkuvasti muodostuu laimeata virtsaa. Vesipaastossa on tällöin seurauksena dehydraatio, plasman hyperosmolaliteetti ja hypernatremia sekä dehydraatiosta johtuva painon lasku.

Antamalla potilaalle antidiureettista hormonia voidaan vesipaastokokeella erottaa taudin hypotalaaminen ja renaalinen muoto.

Tiedustelut

Kaliumin, natriumin ja osmolaliteetin määritykset: Peruskemia, puh. 311 76539
Virtsan suhteellisen tiheyden (ominaispainon) mittaukset: Eritelaboratorio, puh. 311 76132

Indikaatiot

Diabetes insipiduksen toteaminen.

Potilaan esivalmistelu

Polyuriapotilas saa nauttia normaalisti ravintoa ja nestettä koetta edeltävänä iltana. Aamulla aloitetaan täydellinen paasto.

Näyteastia

P -K, P-Na,:  Li-hepariinigeeliputki 5/4 ml

S-Osmol: Seeruminäyte: seerumiputki 5/4 ml

U-Osmol: Tehdaspuhdas muoviputki

 

Näyte

3 ml laskimoverta kullakin näytteenottokerralla. Kalium pitoisuudet ovat luotettavampia plasmasta kuin seerumista. 1 ml virtsanäytettä kullakin näytteenottokerralla. Mahdollinen näytteenottaja on tilattava etukäteen.

Menetelmä

Koe suoritetaan lääkärin valvonnassa.

Koe aloitetaan aamulla klo 8.00, jolloin potilas punnitaan, otetaan verinäyte plasman kaliumin, natriumin ja seerumin osmolaliteetin määritystä varten ja virtsanäyte osmolaliteetin ja suhteellisen tiheyden mittausta varten. Potilaan vointia tarkkaillaan.

Veri- ja virtsanäytteiden otto ja punnitus toistetaan tunnin välein. Mikäli virtsan osmolaliteetti ylittää arvon 850 mosm/kg H2O potilaan konsentraatiokyky on normaali ja koe voidaan lopettaa.

Mikäli edellä esitettyä virtsan konsentroitumista ei tapahdu, koetta jatketaan, kunnes seerumin osmolaliteetti saavuttaa arvon 300 mosm/kg H2O plasman natriumpitoisuus arvon 150 mmol/l tai virtsan osmolalitetti kohoaa kahdessa peräkkäisessä näytteessä alle 30 mosm/kg H2O. Tämän jälkeen potilaalle annetaan suihkeena ADH:a (Minirin®) 20 µg/m2. Viimeiset veri- ja virtsanäytteet otetaan tunnin kuluttua hormonin annostuksesta.

Tulos valmiina

Näytteet toimitetaan välittömästi laboratorioon, määritykset tehdään kiireellisinä ja tulokset ilmoitetaan osastolle puhelimitse heti niiden valmistuttua.

Tulkinta

Normaalihenkilöllä virtsan osmolaliteetti saavuttaa arvon 850 mosm/kg H2O, eivätkä seerumin osmolaliteetti tai natriumpitoisuus ylitä viitearvoja.

Täydellisessä ADH:n puutteessa virtsan osmolaliteetti jää kokeessa seerumin osmolaliteettia alhaisemmaksi ja kohoaa ADH:n annon jälkeen vähintään 1.5-kertaiseksi.

Epätäydellisessä ADH:n puutteessa virtsan osmolaliteetti jää yleensä alle 500 mosm/kg H2O ja kohoaa ADH:n annon jälkeen vähintään 50 mosm/kg H2O.

Renaalisessa diabetes insipiduksessa ADH-vaste on alentunut. Tila on harvinainen ja voidaan diagnosoida vain, mikäli muista munuaistaudeista tai lääkityksestä johtuvat konsentrointihäiriöt voidaan varmuudella poissulkea.