Tulosta

Tutkimus:
VIRTSAN PARTIKKELIEN ERITTELYLASKENTA (DIFFI)

Luokitus:
Hematologia

Käyttöönottopäivä:
4.1.2018

1941 • U -Diffi

Johdanto

Virtsan solujen ja muiden partikkeleiden perusteellisella mikroskopialla voidaan tunnistaa erityisesti virtsateiden epiteelien soluja ja auttaa siten urologista tai nefrologista diagnostiikkaa. Käsityövaltaisuutensa takia perusteelliset mikroskopiatutkimukset tulee keskittää niihin näytteisiin, joissa haetaan tai seurataan munuaistason tauteja.

Potilaan esivalmistelu

Vakioitu näytteenotto. Näytteen rakkoaika 4 tuntia tai enemmän. Akuuteissa tilanteissa ajoittamaton näyte.
Tutkimus suoritetaan arkipäivisin maanantaista perjantaihin.

Potilasohje: Ohjekirja>Potilasohjeet>Virtsanäyte / Virtsanäyte kuvaohje

Näyteastia

10 ml säilöntäaineellinen vakuumiputki. (Poikkeustilanteissa 4 ml putki)

Näyte

10 ml säilöntäaineellinen vakuumiputki. (Poikkeustilanteissa  4 ml putki)
Säilöntäaineputket on täytettävä vähintään miniminäytemäärää osoittavaan merkkiin asti.

Ohjekirja > Yleisohjeet > Virtsanäytteenottoputket perustutkimuksia ja kemiallisia tutkimuksia varten
Lasten niukat näytemäärät ks. Ohjekirja > Yleisohjeet > Virtsanäytteenotto (kappale Näytteen jako)

Näytteen säilytys, kuljetus ja esikäsittely

Näyte säilyy huoneenlämmössä 1 vrk.

Menetelmä

Sentrifugoidusta näytteestä erotetaan sakka, joka värjätään ja näytettä tarkastellaan mikroskoopilla. Solujen ja muiden partikkelien lukumäärä lasketaan näkökenttää (nk) kohti 400 x suurennoksella katsottuna (yksi näkökenttä vastaa noin 0.17 µl virtsaa, kun okulaarin näkökenttäluku on 22 mm).

Tulos valmiina

Arkipäivisin samana päivänä.

Viiteväli

Erytrosyytit 0 – 2 /nk
Granulosyytit 0 – 2 /nk
Bakteerit negatiivinen
Levyepiteelisolut 0 – 2 / nk
Tubulusepiteelisolut negatiivinen

Välimuotoisen epiteelin solut

negatiivinen
Lieriöt negatiivinen

 

Tulkinta

Leukosyytit:
Pyuria viittaa virtsateiden tai munuaisten tulehdukseen. Tavallisimmin näytteestä todetaan granulosyyttejä. Immuunivasteen heikentyessä solureaktio voi puuttua merkittävästä bakteeri-infektiosta huolimatta. Infektioissa positiivinen nitriittikoe ja bakteerien näkyminen tukevat diagnoosia. Makrofageja voi näkyä virtsatieinfektiossa. Lymfosyyttejä voi esiintyä kroonisemmissa tulehduksissa, virusinfektioissa ja siirremunuaisen hyljintäreaktion yhteydessä. Mahdollinen munuaistason infektio todetaan, jos näytteessä esiintyy lieriöitä tai tubulusepiteelin soluja. Näitä ei kuitenkaan useinkaan esiinny akuuteissa taudeissa. Pyelonefriiteissä saatetaan nähdä tubulussolu-, bakteeri- tai granulosyyttilieriöitä, muutama hyaliinilieriö on normaalilöydös. Valkosoluja voi löytyä myös ei-infektiooseissa munuaisperäisissä sairauksissa (esim. glomerulonefriitti ja akuutti interstitiaalinen nefriitti). Pyuria, jossa virtsan bakteeriviljely jää negatiiviseksi, saattaa johtua lyhyestä rakkoajasta tai muun kuin uropatogeenin aiheuttamasta virtsatietulehduksesta (esim. klamydia, tippuri).

Punasolut:
Hematuria on monien virtsatieperäisten sairauksien oire. Se voi liittyä munuaissairauksiin, olla seuraus toimenpiteestä (esim. katetrointi) tai voimakkaasta fyysisestä rasituksesta. Kuukautisvuoto voi aiheuttaa virtsanäytteen verikontaminaation. Hematurisessa virtsanäytteessä voi olla munuaistason löydöksiä (lieriöt, tubulussolut, glomerulaarinen hematuria = dysmorfisia punasoluja tuoreissa näytteissä), jotka viittaavat glomerulonefriittiin tai muihin munuaistauteihin. Punasolulieriöt liittyvät munuaistason verenvuotoihin. Hematurian tason selvittelyssä voidaan tutkia erikseen otetusta näytteestä punasolujen dysmorfiaa (4210 U -ErytDys).

Muut partikkelit:
Levyepiteelin solut ulkoisista sukupuolielimistä tai virtsaputkesta joutuvat virtsaan lähinnä huonon näytteenottotekniikan vuoksi. Raskausaikana hormonivaikutus voi lisätä levyepiteelisolujen irtoamista virtsanäytteeseen.

Pieniin epiteelisoluihin lasketaan tubulusepiteelin ja välimuotoisen epiteelin solut. Virtsassa esiintyvät tubulusepiteelin solut viittaavat primaariseen munuaissairauteen tai sekundaariseen munuaisvaurioon. Välimuotoisen epiteelin solut ulottuvat munuaisaltaan alueelta virtsarakkoon ja miehillä aina virtsaputken proksimaaliseen osaan saakka. Välimuotoisen epiteelin soluja näkyy virtsateiden infektioissa ja urologisissa sairauksissa.

Vain hyaliinilieriöitä voi esiintyä pieninä pitoisuuksina terveen henkilön virtsassa. Lieriöt viittaavat yleensä munuaisparenkyymin tautiin. Lieriöiden sisältä voi löytyä tautiprosessissa mukana olevia soluja kuten tubulusepiteeli-, puna- tai valkosoluja.

Virtsan pH-muutoksen, infektion tai lämpötilan laskun seurauksena epäorgaaniset ainekset saostuvat siinä helposti. Uraatti-, oksalaatti-, tai fosfaattisakoilla ei siksi tavallisesti ole kliinistä merkitystä. Virtsatiekivipotilailla tulee analysoida itse kiven koostumusta, koska erilaisia sakkoja esiintyy terveilläkin henkilöillä.