Koronatestaus on puhuttanut jo pitkään, ja useita eri termejä vilisee julkisessa keskustelussa. Nyt kotikäyttöön tarkoitetut koronatestit ovat tulleet kauppoihin myös Suomessa. Mitä eri testityypeistä on syytä tietää, ja voiko kotitestiä verrata laboratoriotestaukseen?

PCR-testaus, pikatestaus, antigeenitestaus, sekvensointi… Kaikki liittyvät koronadiagnostiikkaan, mutta miksi testausmenetelmiä on niin monenlaisia? Kun mediassa puhutaan koronan pikatestauksesta, viitataan tällä usein antigeenitestaukseen. Antigeenitestauksessa tulos saadaan laboratoriolaitteiden sijaan testiliuskan avulla, ja vastaus valmistuu alle tunnissa. Tällaisia antigeenitestejä ovat nyt myös kaupoista suoraan kuluttajille myytävät pikatestit.

– Antigeenitestejä on tarjolla hyvin monenlaisia. Tiedämme hyvin ammattilaisten käytössä olevien testien toimivuuden, mutta markkinoille tulevien kotitestien suhteen tilanne ei ole niin selkeä, mikrobiologian erikoisalajohtaja, ylilääkäri Tapio Seiskari toteaa.

Seiskarin mukaan vahvat epäilyt koronavirusinfektiosta pitäisi aina tutkia ammattilaisten toimesta.

– Positiivinen testitulos vaatii ammattilaisen tekemää varmistustestiä, ja negatiivinen tulos ei missään tapauksessa voi kumota karanteenipäätöstä, Seiskari linjaa.

Fimlabissa laboratoriotason antigeenitestausta tehdään kolmen sairaanhoitopiirin alueella. Näissä tapauksissa hoitoyksikkö hoitaa testauksen käytännössä ja testauksen valvonnasta vastaa laboratorio.

Monipuolista PCR-testausta

Valtaosa Suomessa tehtävästä koronadiagnostiikasta, PCR-massatestauksesta, on keskitetty maamme suurimpiin keskuslaboratorioihin, joihin myös Fimlabin keskuslaboratorio Tampereella lukeutuu. PCR-massatestausta tehdään suurille näytemäärille suunnitelluilla laitteilla, jotka mahdollistavat jopa tuhansien näytteiden analysoinnin päivässä. Suuren tutkimuskapasiteetin ohella menetelmän etuna voidaan pitää myös sen luotettavuutta. Yksittäisen näytteen läpimeno isoissa laitteissa vie kuitenkin useamman tunnin.

PCR-testausta voidaan tehdä myös pienemmillä laitteilla pika-PCR:nä ja vierianalyyttisena POC-PCR:nä. Keskussairaalatasolla käytössä olevalla pika-PCR-testauksella voidaan analysoida laitemäärästä riippuen enimmillään joitakin satoja näytteitä. Tämän testausmuodon etuna on paikallinen ja suhteellisen nopea diagnostiikka – tulos voidaan saada parissa tunnissa.

Eri hoitoyksiköissä, kuten ensiavussa, pikaisen analysoinnin tarvetta palvelee vierianalyyttinen menetelmä. Tämä testimuoto on verrattavissa influenssa-PCR-testaukseen, joka on ollut käytössä jo useita vuosia. Vierianalytiikka tarkoittaa nimensä mukaisesti sitä, että näyte analysoidaan laboratorion sijasta paikan päällä, lähellä potilasta. Vastaus saadaan ripeästi, mutta POC-PCR-laitteiden kapasiteetti riittää enimmillään kymmenien näytteiden tutkimiseen päivässä.

Sekvensoimalla tunnistetaan variantit

Viruksen osoittamiseen tähtäävän diagnostiikan ohella testausrepertuaariin kuuluu sekvensoinnin menetelmä. Sekvensointia käytetään virusvarianttien tunnistamiseen, ja sitä voidaan tehdä eri laajuisina tutkimuksina. Suppeampi tapa on kohdentaa tutkimus tunnettujen varianttien muutosalueisiin. Laajemmassa sekvensoinnissa voidaan tutkia viruksen noin 30 000 nukleotidia pitkä genomi kokonaisuudessaan.

– Osa positiivisista koronanäytteistä sekvensoidaan epidemiologisen tilanneseurannan tueksi. Näin säilytetään ajantasainen tilannekuva eri alueilla liikkuvista varianteista ja niiden yleisyydestä, genetiikan erikoisalajohtaja Mauri Keinänen sanoo.